Perjantai 23.6.2017Aatto, Aatu, Aadolf

Talvisodan surmanliekit

JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään. WSOY. 350 s.

JP Koskisen yhdeksäs romaani on epäilemättä kirjakevään virkistävimpiä tapauksia. Kuinka sydän pysäytetään luo hengästyttävän kokonaisuuden, jossa hienosti hallittu kielellinen ilmaisu yhdistyy jännitteiseen rakenteeseen, aikatasojen taidokkaaseen vaihteluun ja huikeaan sisältöön.

Tänään – talvisodan päättymisen 75-vuotispäivänä – julkistettava Kuinka sydän pysäytetään lunastaa kaikenkattavasti sen, mistä Koskisen kahdeksas romaani Ystäväni Rasputin (2013) antoi väkevän lupauksen. 46-vuotias Koskinen on noussut kotimaisen proosan ehdottomaan kärkikaartiin.

Kuinka sydän pysäytetään osoittaa kiinnostavasti historiallisen romaanin mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. Koskisen otetta luonnehtivat fantasia, oikku ja miellekarku; hän yhdistelee railakkaasti faktaa ja fiktiota, todellisia ja sepitettyjä henkilöhahmoja. Näin syntyy jatkuvasti arvaamattomia ja yllättäviä kuvakulmia, jotka kääntävät tuttujakin asioita uudenlaisiin, laajalti valaiseviin asetelmiin.

Kun innostuu tekemään listaa niistä Koskisen romaanihahmoista, jotka ovat historiallisia henkilöitä, luettelosta tulee oitis huomattavan pitkä. Asteikko ulottuu vaikkapa Pontus Artista Artturi Wuorimaahan tai esimerkiksi legendaarisesta asekonstruktööristä Aimo J. Lahdesta yhtä maineikkaaseen Marokon Kauhuun. Kiinnostavimpia henkilöitä ovat Boris Jartsev ja Arvo Poika Tuominen.

Olennaisinta ei ole miettiä tosiasioiden ja sepitteen rajoja. Tärkeintä on arvioida, miten kokonaisuus toimii Koskisen kaunokirjallisena tekstinä – ja se toimii oivallisesti. Merkityksensä se rakentaa itse; sanottavansa se hahmottaa itse; puhuttelevuutensa se saavuttaa itse. Lukija voi rauhassa verrata romaanin luomaa kuvaa tiedossa olevaan historialliseen todellisuuteen.

Kuinka sydän pysäytetään rakentaa kaaren Suomen sisällissodan jälkiselvittelyistä talvisodan päiviin. Tarkasteluun nousevat yksilön voima ja voimattomuus, massojen johdateltavuus, ratkaisujen oveluus ja häikäilemättömyys. Diplomatian ja vakoilun keskellä syntyy myös kaksoisrooleja, joissa julkinen ja yksityinen elämä ajautuvat ristiriitoihin ja umpikujiin.

Koskinen ripottelee tarkasti harkittuihin paikkoihin valokopioita sanomalehtiuutisista ja virallisista asiakirjoista; mukaan mahtuu sattumoisin muuan Turun Sanomien etusivukin vuodelta 1935. Ratkaisu muistuttaa W. G. Sebaldin tapaa käyttää valokuvia kaunokirjallisissa teksteissään.

Veijariromaanin sävyjä kokonaisuus saa ainakin silloin, kun juonenkulkuun Berliinissä ja myöhemmin Suomessakin liittyy originelli yhdysvaltalainen journalisti Vera, joka kutsuu itseään reportteriführeriksi.

Tapahtumien pyörähtäessä täyteen vauhtiinsa romaanin keskushenkilöstä Juho Stendahlista on tullut Kivilaakso; samaan aikaan hänen isänsä aletaan tyystin toisenlaisissa oloissa tuntea sukunimellä Stendalov. Isä on ollut tsaarin armeijassa ratsuväeneversti ja C. G. E. Mannerheimin läheinen asetoveri, mutta hän siirtyy punaisten riveihin ja neuvostovallan palvelukseen.

On selvää, että suhde isään askarruttaa Juhoa romaanin viimeisille lehdille asti. Sotilasuran valinnut poika kieppuu alusta loppuun tiedustelun, vakoilun, valehtelun ja rikoksen pettävillä rajapinnoilla.

Kivilaakso ei ole puhtoinen sankari. Pikemminkin hän raivaa tietään ja toteuttaa kohtaloaan niistä lähtökohdista ja semmoisissa olosuhteissa, jotka tekevät hänen ratkaisunsa väistämättomän tuntuisiksi. Merkillepantavaa on, että Juhon kaikki sisarukset elävät tavanomaista elämää. Äiti sen sijaan järkkyy psyykkisesti, ja lapsuudentoveri Laura kietoutuu rahanahneuden ja kansainvälisen asekaupan kiemuroihin.

Sydän pysäytetään syanidilla. Mutta mihin kaikkeen muuhunkin romaanin nimi viittaa, sen paljastaminen ei kuulune kriitikon tehtäviin.


JOUKO GRÖNHOLM

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.