Perjantai 20.10.2017Kauno, Kasperi, Jesper, Jasper

Missä sotilasraja sinun sisälläsi kulkee?

Jani Saxell: Sotilasrajan unet. WSOY. 590 s.

Unenpäästäjä Florian is back! Jani Saxellin romaani Sotilasrajan unet alkaa oudoilla tapahtumilla Turun saaristossa. Hollantilaiset rauhanturvaajat ovat saapuneet metsästysretkelle eksoottiseen pohjolaan. Retki kuitenkin päättyy käsittämättömään verilöylyyn. Miksi samassa joukko-osastossa toveroituneet miehet lahtaavat toinen toisiaan? Siitä romaanin keskushenkilö Florian Timar päättää ottaa selvää.

Sotilasrajan unet on poikkeuksellisen kunnianhimoinen suomalainen romaani. Saxell kirjoittaa kuin tämän päivän aatteilla lastattu Mika Waltari pohtien ihmisen suhdetta hyvää ja pahaan. Ja vaikka tyylilaji vaihteleekin scifistä maagiseen realismiin, on peruskysymys sama kuin Waltarilla niin usein: mikä herättää meissä pahuuden?

Florian johtaa Suomessa epämääräistä siunauskirottujen ryhmää. Ryhmän jäsenet koostuvat maailmlla väärinymmärretyistä ja kaltoin kohdelluista ihmisrievuista, heillä kaikilla on yliluonnollisia taitoja. Pian Florianille selviää, että on olemassa myös toinen mutanttiryhmä: Osattomien armeija. Sitä johtaa salaperäinen Flavius, joka aikoo sytyttää koko maailman tuleen.

Siitä, miten ihmiset ajan virrassa ajautuvat silmittömään vihaan ja väkivaltaan toisiaan kohtaan, toimii esimerkkinä romaanin otsikon sotilasraja. Sillä tarkoitetaan maantieteellistä linjaa, joka erotti keskiajalla Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja ottomaanien valtakunnan toisistaan. Tämä historiallinen kulttuuri- ja uskontoraja kulki Balkanilla, jonne myös romaanin tapahtumat pääosin sijoittuvat. Saxell kuvaa alueen historiaa ottomaaneista nykyhetkeen (ja vähän ylikin): islamilaiset Ottomaanit, kristillinen Itävalta-Unkari, fasistinen Ustasa, sosialistinen Josip Bros Tito ja lopulta 1990-luvun kansallismieliset hajoamissodat. Paljon on rajalla virrannut aatteita, paljon verta.

Näistä asetelmista kumpuaa teoksen pääteema ja merkitys. Sotilasrajan unet on ajankohtainen romaani: kuka lietsoo sotaa Lähi-idässä, kuka Ukrainassa? Saxell sai herätteen kirjalleen seuratessaan vuonna 2011 Perussuomalaisten kuuluisaa jytkyä, joka nosti kansallismielisyyden pintaan myös Suomessa. Euroopan poliittisen historian valtavirta on tuon jälkeen kulkenut yhtenevään suuntaan: uskonnot asetetaan vastakkain, ahneus kukoistaa ja nationalistit suoltavat vihapuhetta.

Onko yksittäinen ihminen tässä historian virrassa voimaton? Saxell kurottaa pinnallisten uutisotsikoiden taakse löytäen ihmiset, jotka sodanlietsonnasta tai enemmistön välinpitämättömyydestä kärsivät. Siinä Saxell ei historiafilosofialtaan muistuta ikipessimisti Waltaria, että hän näkee pimeydessä myös valon: aatteellisesti pirstoutuneesta nuorisosta kumpuaa uusi elinvoima, jossa yhtenäiskulttuuri korvataan vasta- ja alakulttuureilla. Toivottavasti näin on. Adolf Hitlerhän kiteytti aikoinaan ”Kenen on nuoriso, hänen on tulevaisuus.”

Saxell on kirjoittanut tärkeän romaaninsa huolella taustoittaen ja analysoiden. Proosan valtavirtaan se ei valitettavasti nykypäivänä istu. Nyt pitää kirjallisuudessakin vihata tai olla välinpitämätön. Silti kannattaa pohtia, missä sotilasraja sinun sisälläsi kulkee.


ESA SILANDER

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Oudoksuttaa
Onkos Saxellilla jotain patriotismia vastaan joka Suomeakin pitää pystyssä, kasvettuaan satoja vuosia ensin ruotsalaisten ja sitten venäläisten alaisuudessa ilman mitään toivoa itsenäisyydesta. Ilman patriotismia vuonna 1939 oltaisiin nykyisin Ukrainan tilanteessa..no Saxelli taitaakin olla niitä pasifistihurreja..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Oudoksuttaa
Patriotismi on mielenterveydenhäiriö.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Oudoksuttaa
Ex-suomalainen on asian ytimessä. "Isänmaallisuus",maanpuolustustahto, perussuomalaisuus ovat outoja kuvitelmia, joita viljelevät lähinnä vajaaälyiset, jotka on aivopesty lapsena. Heidän näkemyksensä perustuvat lähinnä Talinnan risteilyiltä saatuihin oivalluksiin ja ah niin ihanaan armeija-aikaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Herpaantumatonta jännitystä
Erinomainen kirja lukijalle, joka oli jälleenrakentamassa Sarajevoa sodan jälkeen. Jotakin toki kuulimme ja ymmärsimme, mutta tämän kirjan taustat paikkasivat aukot. Näkymät Sarajevossa, Mostarissa ja maaseudulla kertoivat karmaisevalla tavalla tuosta järjettömästä sodasta.

Teimme töitä muslimien kanssa, kaiken kaikkiaan he ilmeisesti joutuivat kärsimään eniten. Sihteerimme kertoi, millaista oli elää kellareissa, kun serbit ampuivat kovilla Sarajevoa ympäröiviltä kukkuloilta. Toisaalta ryhmämme tulkki oli nuori serbinainen, joka pystyi keskustelemaan sihteerimme kanssa näennäisesti ilman jännitteitä. Ja edelleen, vuokraamamme asunto kuului bosnialaiselle naiselle, joka oli naimisissa serbimiehen kanssa. Joulukinkun hain läheisestä "kroaattialueeseen" kuuluvasta Kiseljakin kaupungista, jossa Kroatian liput liehuivat talojen seinustoilla. Kisaljakissa muslimit ja kroaatit olivat elelleet sovussa vuosisatoja, Kroatian käynnistäessä hyökkäyksensä kaupungin kaikki muslimimiehet oli tapettu, yhden yön aikana, näin sanottiin.

Kun sanotaan, että sisällissodat ovat verisimpiä sotia, niin Bosnian kohdalla se pitää täysin paikkansa. En lakannut ihmettelemästä sarajevolaisia nuoria, puoli vuotta sodan päättymisestä he pukeutuivat parhaimpiinsa ja tulivat illalla kävelykadun kahviloihin tapaamaan toisia nuoria. Niin kai se elämä voittaa...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.