Torstai 20.7.2017Marketta, Maarit, Reeta, Maaret, Reetta, Margareeta

Torakka on elämä

Clarice Lispector: Passio – Rakkaus G.H:n mukaan. Suom. Tarja Härkönen. Teos. 205 s.

Brasilialaisen Clarice Lispectorin (1920–1977) Passio alkaa varoituksella. Kirjailija kertoo toivovansa, että teoksen ”lukisivat vain sellaiset ihmiset, joiden sielu on jo muotoutunut”. Vaatimukset ovat siis melkoiset.

Tarina ei ole kovin monimutkainen. Nainen, G.H., astuu kotiapulaisen huoneeseen, jonka vastikään palveluspaikkansa jättänyt apulainen on jäljiltään siivonnut, ja kohtaa siellä huikaisevan valon, yksinäisen torakan ja itsensä. Seinälle on piirretty miehen, naisen ja koiran ääriviivat. Sekunnit kuluvat sivukaupalla. Hän litistää torakan oven väliin, se katkeaa keskeltä. Sen sisältä tulee valkoista mönjää, jota hän kokee tarpeelliseksi maistaa.

Asetelmassa on nähty paljon, kuten rikkaan G.H:n ja mustan kotiapulaisen ero: huoneeseen astuminen pakottaa G.H:n pohtimaan omaa identiteettiään, naiseuttaan ja valkoisuuttaan. Torakan läsnäolo puolestaan luo ilmeisiä yhtymäkohtia Franz Kafkan Muodonmuutokseen, vaikka varsinaisesta muodonmuutoksesta ei ole kyse. Sen sijaan torakka osaltaan tekee jotain näkyväksi, konkreettiseksi.

Seuratessaan torakan litistymistä G.H. miettii torakan olemusta: se vertautuu esimerkiksi naiseen, sen silmät ovat kuin munasarjat. Pohdinnoissa on kyse identiteetistä, ei niinkään itsen etsimisestä, vaan neutraaliuden tavoittelusta.

Torakka herättää inhoa, joka puolestaan liittyy siihen, mikä on itsessä outoa tai epävarmaa. Toisaalta lopulta ”torakka on elämä”: sen olemukseen kiteytyy paljon siitä miten voisi tavoittaa itsestään jotain tuntematonta. Kyse on oman olemassaolon perustaa järkyttävästä kokemuksesta, jonka päähenkilö haluaa jakaa.

Kiinnostavimmillaan G.H. on kuitenkin silloin, kun päästää hetkeksi irti syvästä tuskastaan ja filosofisesta pohdinnastaan ja päättää, että kerrottuaan tarinansa lukijalle hän voi mennä ulos juhlimaan ystävien kanssa ja syömään katkarapuja, sillä hänellä, ”niin kuin kaikilla muillakin, on tarve unohtaa”.

Passio ilmestyi alun perin 1964. Nyt on käsillä Tarja Härkösen suomennos. Lispector nojaa paljon toistoon ja lauseisiin, jotka pyrkivät syvälle ajattelun ja tunteen ytimeen. Siksi on sääli, että suomennos vaikuttaa paikoin kankealta. Erityisesti ”minä”-sanan toisto tuntuu liialliselta, vaikka onkin ehkä perusteltua, onhan minä se paikka, josta romaanissa lähdetään. Mutta ”minä” on väistämättä painavampi kuin monen muun kielen vastaava sana. En silti sulje pois mahdollisuutta, että kankeudelle saattaakin olla paikkansa.

Härkönen on kirjoittanut teokseen erinomaiset jälkisanat. Hän kertoo muun muassa romaanin nimen raamatullisista vivahteista, joita oli suomeksi vaikea tuoda esiin, ja vertaa teosta kärsimysnäytelmään.

Romaanissa pyritäänkin ennen kaikkea jostain pois kuin pääsiäisenä ikään. Päähenkilö pyrkii pois itsestään, ulos lukkiutuneista ajatuksistaan. Lukijana koin omanlaistani kärsimystä, läpi monenlaisten tuntemusten: myötähäpeää, vastenmielisyyttä, kyllästyneisyyttä, huvittuneisuutta. Epäilen, etten täytä Lispectorin vaatimuksia, en tiedä mitä hän tarkoittaa sielulla, enkä tiedä kiinnostaako se minua.

Silti lopussa olen vakuuttunut, että Lispector on hyvin taitava kirjailija, sillä pantuaan lukijan epäilemään hän osoittaa kärsimyksen olleen sen arvoista. Lopussa hän lisää kierroksia, eikä sellaiseen riitä pelkkä hyvä idea, pitää osata kirjoittaa.

Ja eikö toisaalta kirjallisuuden pitäisi saada tuntemaan juuri huvittuneisuutta naurettavan edessä, myötähäpeää siinä missä myötätuntoakin, vastenmielisyyttä, kyllästyneisyyttä? Pelkkä vaivattomuus ei muuta mitään.

ELINA SILTANEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.