Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Naftologian mukaan tuotantojärjestelmät ja ajatuksetkin juontuvat fossiilisista polttoaineista

Öljystä me olemme tulleet…

Antti Salminen ja Tere Vadén: Energia ja kokemus – naftologinen essee. Niin & näin 2013. 208 sivua.

F ossiiliset polttoaineet ovat  vastuussa modernista elämänmuodosta. Ne ovat tuottaneet ennennäkemättömän vaurauden, hyvinvoinnin ja nopeuden ajan. Ilman niitä ei olisi edes teollista tuotantorakennetta, tietokoneita ja -verkkoja, globalisaatiota eikä myöskään hyvinvointivaltiota. Mutta öljy on hupenemassa. Kun muut miettivät, mitä seuraavaksi, suomalaisfilosofit tutkailevat, miten öljy loi meidän maailmallemme, kokemuksemme ja ajattelutapamme.

Antti Salmisen ja Tere Vadénin kirja alkaa uskomattomalla vyörytyksellä uutta ajattelua ja käsitteistöä. KarlMarxista alkaen kaikki ajatellaan ikään kuin uusiksi fossiilisuuden kautta.

Sitten tämä pitkä ”naftologinen essee” eksyy nimenomaan tässä yhteydessä hiukan vaisulta kuulostavaan Georges Bataillen, Martin Heideggerin ja Paul Virilion käsitteiden sisäavaruuksiin surffailemaan. Vaikka Salminen ja Vadén selvästikin haluavat olla Suomen ranskalaisimmat filosofisen käsiterunouden remix-koneet, teksti olisi kenties tällä kertaa kannattanut pitää tiukasti sekä maan pinnalla, tuotanto- ja konevauhdin maailmassa, että maan alla, öljyn valtakunnassa.

Siltikin Energia ja kokemus on valaiseva ja hätkähdyttävä teos. Se on kirjoitettu tilanteessa, jossa ”vanha normaali” on murtumassa, eikä uudesta ole tietoa. Me elämme öljyn ja energiavirtojen valtavassa verkostossa. Jonkinlainen katastrofin ja murroksen odotus luonnehtii teosta.

Kirjoittajien mukaan meidän peruskokemuksemme ei vastaa todellisuutta. 1800-luvun alusta saakka fossiiliset polttoaineet ovat mahdollistaneet elämämme ja normalisoineet kokemuksemme. Me olemme eristyksissä olemassaolomme todellisista ehdoista, sen naftologisesta perustasta, mutta myös aikakauden päätöksen merkkejä on vaikea tulkita.

Salminen ja Vadén määrittelevät: ”Öljyn kokemus on kokemus, joka syntyy öljyn poikkeuksellisten ominaisuuksien yhtyessä historiallisiin yhteiskuntajärjestyksiin, psykologioihin ja mieliin.” Bataillen mukaan elämä ei ole kamppailua rajallisista resursseista vaan se syntyy tuhlauksesta ja ylijäämästä, luksuksesta. Siihen meidän öljyvirtojen ajama elämämmekin perustuu.

Sattumaa ei varmaan ole, että öljyn tuotanto alkoi samoihin aikoihin kun Jumalan sanotaan kuolleen. Sittemmin öljy ja muut fossiiliset polttoaineet ovat tuottaneet nopeuden ja kiihtyvyyden maailman, joka ilmenee sekä konkreettisesti liikenteessä ja tuotantotavoissa että etäisemmin kulttuurissa, tiedossa, muodeissa ja elämäntavoissa.

Fossiilisten hiilivetyjen muodostuminen auringon voimalla ja biomassasta vei miljoonia vuosia, ja lyhyessä ajassa ne kyetään tuhlaamaan. Niin kapitalismi kuin sosialismikin tuotantojärjestelmineen ovat helpon energian tuloksia. Energiaelämä on myös automaation ja armeijoiden liikettä. Energia saattaa silti olla jotain, jota ajattelu ei ole osannut tai voinut kohdata. Se on tuotantojärjestelmien ja ajattelumallien perimmäinen totuus, ja siitä naftologia tahtoo ottaa selvää.

Yhden laskelman mukaan koko ihmiskunnasta, siis nimenomaan meistä ihmisistä, saadaan vuodessa 0,7 terawattia työtä, mutta fossiiliset polttoaineet tekevät samassa ajassa työtä 12 terawatin teholla. ”Fossiiliset polttoaineet liikuttavat tuotantokonetta, jonka teho on yli kymmenkertainen teoreettisesti maksimaaliseen ihmistyön verrattuna, tosiasiallisesta puhumattakaan”, tiivistävät kirjoittajat. Saksassa tehdyn, öljyhuippua koskevan selvityksen mukaan 95 prosenttia kaikesta teollisesta tuotannosta on tavalla tai toisella öljystä riippuvaista.

Energian pitäisi olla tiukasti filosofisen katseen alla. Sen sijaan siellä ovat olleet sellaiset kuin tuotantomuodot ja ontologinen ymmärrys olemuksesta.

Tuotantokoneiston perimmäinen totuus on ainutlaatuinen ja kertaluonteinen löytö: fossiiliset polttoaineet. Siinä kun ihmiskeho tarvitsee vesimolekyylejä, teollinen infrastruktuuri tarvitsee hiilivetymolekyylejä. Korvaajaa ei ole, eikä ole näköpiirissäkään, ei ainakaan vielä. Öljyssä on valtavan korkea energiahyöty, ns. EROEI-arvo. Juuri tämä hyöty on tuottanut öljyn aikakauden kaiken muunneltavuuden, ilmaan haihtumisen ja kiihtyvyyden tunnelmat.

Itse asiassa öljy huumasi ihmisapinan pään. Se alkoi kuvitella öljyn ominaisuuksia osin omiksi ansioikseen, osin taas jonkinlaisiksi yhteiskunnan tai luonnon lainomaisuuksiksi. Öljy on meidät juovuttanut, varoittavat filosofit. Se on saanut meidät uskomaan väliaikaiseen ikuisuuteen ja kadottamaan asioiden konkreettiset yhteydet.

KARI SALMINEN

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Remontin aika
Osuvat filosofit kyllä hyvin asian ytimeen. Koko nykyinen "sivilisaatio" perustuu halpaan energiaan, jonka olemme pian tuhlanneet järjettömyyksiin rakentamatta mitään korvaavaa järjestelmää tilalle. Vielä ei ole kenties liian myöhäistä, mutta jokainen hukkaan heitetty öljytynnyri hankaloittaa jälleenrakennustyön loppuun saattamista tehden siitä työläämpää ja kalliimpaa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.