Perjantai 18.8.2017Leevi

Kirja-arvio: Nokinenän unohdettu sisar

Filippa Fleming hallitsee kartanoaan näennäisen täysivaltaisesti. Mutta kypsään ikään tultuaankaan hänellä ei ole oikeutta päättää avioliitostaan. Kuuluisa veli Klaus Fleming ei ole myötämielinen sisarensa kosijalle. Pelissä ovat suuret omaisuudet.

Kristiina Vuori: Filippa.

Tammi. 405 s.

Jos sattuu vierastamaan niin sanotun historiallisen romaanin perinnettä, mieli muuttuu, kun perehtyy Kristiina Vuoren kiehtovaan tuotantoon. Tuntuu hassulta, että historiallisen romaanin synonyymiksi on jotenkin vakiintunut vähättelevä sanapari historiallinen viihde; kuitenkin parhaat historialliset romaanit tuottavat aivan yhtä vaativia ja antoisia lukukokemuksia kuin kaikki muukin vakavasti otettava sanataide.

Ykkössijalla on tietysti Kaari Utrion monumentaalinen tuotanto. Arvioni mukaan se on vaikuttanut myös Kristiina Vuoren näkökulmiin ja kirjallisiin lähestymistapoihin.

Valpuri Innamaan värikkäästä persoonallisuudesta kertova Vuoren viides romaani Kaarnatuuli (2016) on jättänyt mieleen niin väkevät jälkikuvat, että nyt ilmestyneeseen Filippaan tarttuu poikkeuksellisen kiinnostuneena. Pettymystä Vuoren kuudes romaani ei todellakaan tuota. Filippa piirtää vangitsevia näkymiä 1500-luvun varsinaissuomalaisista tapahtumainkuluista ja ihmiskohtaloista.

Valpuri Innamaa pilkahtelee siellä täällä myös Filippassa, mutta keskushenkilönä esiintyy nyt Filippa Fleming, rautamarskina ja jopa haukkumanimellä Nokinenä muistetun Klaus Flemingin sisar. Kaarnatuulen jatko-osasta ei ole kysymys, vaan itsenäisestä teoksesta; yhteistä on se, että viidennessä ja kuudennessa romaanissaan Vuori käsittelee todellisia historian henkilöitä.

Filippa Fleming syntyi oletettavasti 1530-luvulla tai viimeistään 1541, luultavasti Suomessa jossakin isänsä lukuisista kartanoista. Koska Paraisten Kuitia ja Siuntion Suitia olivat suvun ja perheen pääkartanoita, on mahdollista, että jompikumpi niistä oli Filippan synnyinkoti.

Veljet saivat Erik-isän kuoltua yhtä suuret osuudet jaettavasta omaisuudesta, mutta Filippan sisarenosa oli vain puolet veljenosista. Joakim otti Kuitian, ja Klaus sai Suitian; Filippalle jäi Yläneen kartano.

Vuoren romaanista käy nyt ilmi, että vaikka Filippa on historian henkilönä sangen unohdettu, hän oli tilustensa todellinen valtiatar ja emäntä. Hänen palveluksessaan työskenteli kymmeniä palvelijoita sekä saman verran lampuoteja ja torppareita. Romaanin monet välähdykset kertovat, että tilan hoidossa auttoivat muiden muassa vouti, renkivouti, kirjuri, fatabuurirouva, kalastaja, kutojattaret, karjakot, tallimestari, paimen ja seppä. Käydessään Turussa Filippa ratsasti kymmenen hengen seurueessa.

Romaanin keskeiseen asetelmaan kuuluu se, että Klaus-veljellä oli oikeus hyväksyä tai hylätä sisarensa sulhasehdokkaat. Vaikka kirkko korosti vihittävien keskinäistä suostumusta, maallinen laki pakotti naisen avioitumaan naittajan tahdon mukaisesti. Jos nainen avioitui ilman holhuumiehensä lupaa, hän saattoi menettää isän- ja äidinperintönsä.

Knut Jönsinpoika Kurjen eli Kurckin (1541–1598) ja Filippan suhteesta tiedetään historiallisesti vain se, että kihlaus pitkittyi, eikä pariskunta ehtinyt Filippan sairauden vuoksi vihille asti.

Filippa sairastui vaikeasti keväällä 1578. Hän oli vuoteenomana neljä kuukautta, ja sinä aikana Yläneen kartano täyttyi sukulaisista ja vieraista. Mutta yksi puuttui: veli Klaus. Filippa-romaanin päätösluvun kursivoidut tekstiosiot, joissa Filippa kertoo viimeisestä tahdostaan, ovat suoria sitaatteja hänen testamentistaan. Kun Vuori muualla romaanissaan ja koko tähänastisessa tuotannossaan ryydittää kokonaisuutta fantasian luonnollisella aromilla, nämä kursivoidut osiot tuovat mukaan autenttisuutta.

Filippa-romaanin ydinsisältö tarkastelee nimihahmonsa jäytävää henkilökohtaista tragediaa, toivotonta pyrkimystä saada uraansa häikäilemättömästi luovan Klaus-veljen huomiota. Silti mukaan mahtuu yllin kyllin yleistä ajankuvaa, kuningassuvun valtataisteluja ja kirkollisten olojen uusia ilmiöitä, esimerkiksi Naantalin birgittalaisluostarin pulmallista tilannetta.

Filippassa herättää kiinnostusta myös erikoinen narratiivisuus, poikkeukselliset kerronnalliset ratkaisut. Pitkässä proosassa on sangen harvinaista kohdata sinä-muotoa, suoraa puhuttelua. Ratkaisu tähdentää sitä tilintekoa, jota Filippa kaiken ikäänsä halusi tehdä veljelleen Klausille.

Jos tuntee kiinnostusta Flemingejä koskevaan nykytutkimukseen, kannattaa perehtyä historioitsija Anu Lahtisen tutkimuksiin. Suomen ja Pohjoismaiden historian professori ja Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen on käsitellyt Flemingin suvun henkilöitä useissa teksteissään.

Jouko Grönholm

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.