Torstai 27.4.2017MerjaKansallinen veteraanipäivä

Kirja-arvio: Keltaista sen olla pitää

Keltaiset esseet. Keltainen kirjasto tutkijoiden silmin. Toim. Heta Pyrhönen, Sanna Nyqvist ja Päivi Koivisto.

Tammi. 264 s.

Keltainen kirjasto on suomalainen instituutio. Se on vuodesta 1954 saakka toiminut, nyt jo 475 nimikettä sisältävä ikkuna maailmankirjallisuuteen, ilmiöön, jota Goethe pohti jo 1820-luvulla luettuaan kiinalaisen viihderomaanin.

Kirja ei nykyään ole käytettynä juuri minkään arvoinen. Uudet jännärit myyvät. Klassikoista vain Keltainen kirjasto pitää pintansa. Kirjamessujen antikvariaattiosastokin sen kertoo.

Keltaisen kirjaston voimahahmoja ovat olleet amerikkalaiset John Steinbeck, Ernest Hemingway, John Irving, Paul Auster, Saul Bellow, Don DeLillo, E. L. Doctorow, William Faulkner, Toni Morrison ja Kurt Vonnegut. Yhdysvallat on ollut keskus, mutta myös japanilainen Haruki Murakami, saksalainen Günter Grass, italialainen Italo Calvino, espanjalainen Bernardo Atzaga, ranskalainen Jean Echnoz, ruotsalainen Kerstin Ekman, englantilainen Graham Greene, kreikkalainen Niko Kazantzakis, turkkilainen Yashar Kemal, romanilais-saksalainen Herta Müller, israelilainen Amos Oz, portugalilainen José Saramago, nigerialainen Wole Soyinka, kanadalainen Alice Munro, ja egyptiläinen Naguip Mahfouz ovat kuuluneet vakioihin.

Oikeastaan Keltaista kirjastoa voi pitää pitkäkestoisena kasvatus- ja kulttuurityönä, joka omalta osaltaan oli murtamassa eurooppalaisen perinteen ylivaltaa ja miksei myös realismin paradigmaa. James Joyce, Claude Simon, Alain Robbe-Grillet ja Louis-Ferdinand Céline olivat 1960-luvulla suomennoksia saaneina vielä jotain sellaista, johon meillä ei runouden modernismin läpimurrosta huolimatta oltu totuttu.

”Parasta kirjallisuutta maailmalta”, kuului Keltaisen kirjaston vanha tunnuslause. Maailmankirjallisuuden suoranainen tehtävä on ylittää lukijan aika ja paikka, kulttuuritausta ja historian horisontti. Sen äärellä lukija kohtaa oman rajallisuutensa. Keltaisen kirjaston julkilausuttuna tehtävänä oli alusta saakka täyttä sotien aiheuttamia ammottavia aukkoja käännöskirjallisuudessa. Sarja on tarjonnut myös väylän nationalismin jälkeiseen kirjallisuuskäsitykseen, kulttuurien ja historioiden moninaisuuteen. 28 nobelistia sarjassa kertoo, että valinnoissa on osuttu oikeaan usein.

Keltaiset esseet -kokoelman taustalla on Helsingin yliopiston filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelman opiskelijoiden luentosarja keväältä 2015. Tätä taustaa vasten kirja on ihmeen pinnistelemätöntä tekstiä, toisinaan jopa yleistajuista selvitystä. Pääosissa ovat yksittäiset kirjailijat. Johdanto selvittelee yleisemmät taustat.

Esseissä pohditaan William Faulknerin modernismia, Italo Calvinon Kosmokomiikan visioita, John Steinbeckin yhteiskuntakriittistä Vihan hedelmät -romaania, Don DeLillon monumentaalista Alamaailmaa, Kazuo Ishiguron Pitkän päivän illan muistorakenteita ja vähän muitakin.

Tekstit ovat esseististä kirjallisuustieteellistä tarkastelua. DeLillo-kääntäjä Helena Bützovin haastattelussa tarkastellaan maailmankirjallisuuden kannalta aivan olennaista kysymystä siitä, kenen ääni teoksissa kuuluu.

Kääntäjä vertaa asiaa klassisen musiikin esitykseen. Perusta on alkuteos, mutta Karita Mattilan tulkinta tekee sävellyksestä elämyksen. Niinpä DeLillo käännöksissä lukija lukee kylläkin DeLilloa, mutta kääntäjän suodattamana. Mitään absoluuttista, tekijätöntä käännöstä ei olekaan.

Kari Salminen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.