Sunnuntai 22.10.2017Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette

Kirja-arvio: Suuri ektenia ei-millekään

Harri Nordellin kielen ja olemassaolon rajallisuutta käsittelevä teos on vuoden parhaita runokokoelmia.

Harri Nordell: Hajo.

Grafiikka Marjaana Virta. WSOY. 66 s.

Harri Nordell on pitänyt runoilijanurallaan yllä joltisenkin verkkaista julkaisutahtia. Paraisilla asuvan palkitun lyyrikon edellinen itsenäinen runoteos Valkoinen kirja julkaistiin jo 2006. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin ilmestyvä kokoelma osoittaa, että runoilijan kynä on yhäti mainiossa terässä. Hajo on epäilemättä yksi vuoden parhaista runoteoksista.

Nordellin runojen muotokieli vaihtelee uudessa kokoelmassa paririvisten säkeensirpaleiden ja astetta laajempien, usein jonkinlaista lorumaista toisto- tai kehärakennetta hyödyntävien tekstien välillä. Runomuodon hienovarainen muuntuvuus tekee teoksesta esimerkillisen tasapainoisen lukukokemuksen. Kokonaisuutta rytmitetään lisäksi tekstien väliin sijoitetuilla, kokoelman maailmaa hienosti täydentävillä Marjaana Virran grafiikkavedoksilla.

Hajon runoissa luonto, kieli sekä vääjäämättömästi kohti hajoamistaan ajelehtiva olemassaolo kietoutuvat hauraantiheäksi tekstuaaliseksi kudokseksi. Teoksen säkeissä kieli ei nimeä ja näin alista luontoa ihmiskeskeisen tyranniansa alle. Luonto, havainto ja kieli mieltyvät yhden ja saman ilmaisuprosessin tasa-arvoisiksi osasiksi: "silmäkenno mumisee / auringon vihloa // keltaiset säkeet / ettemme // emme ole valmiit, // ruhjotut apinat raajapeilissä".

Varsinkin kokoelman alkupuolella runokieli on paikoin siksi kuulasta ja herkkää, että huomasin lehteileväni kirjan sivuja erityisen varovasti, kuin harvinaista ensipainosta käsiteltäessä. Myöhemmin teoksen ilmaisurekisteriin ilmaantuu myös pistävämpiä, kielen rajallisuuteen tarrautuvia särönomaisia sävyjä: "oliko si oliko mi ja puheen oka joka jaettiin / sillä naulata vettä."

Nykyrunouden keskeisiin teemoihin lukeutuva kysymys siitä, mitä ja millä ehdoin kielellä voi ylipäätään sanoa tai kuvata kirjoittuukin näin myös Hajon temaattiseen ytimeen. Sanoja pakotetaan Nordellin aiempien teosten tavoin uusiin hetkellisiin ja ainutkertaisiin asentoihin siellä, missä konventionaalisen kielenkäytön rajat käyvät liian ahtaiksi. Sellaiset ilmaukset, kuten "hänvälähdys", "tulisädevaaka" ja "kaikkiaakkosia" kaivertavat kirjan sivuille polkuja kohti tuntematonta, tai vähintään kohti uusia tapoja jäsentää jo tunnettua.

Säkeen ytimessä, ilmaisua motivoivana tekstuaalisena moottorina, kehrää samalla olemisen perimmäinen, kielellä vain väliaikaisesti tilkitty tyhjyys: "Runous, ei mistään tehty. Graiojen verestä." Nordellin pidättyväisen, omalakisen sanankäytön tuloksena on syntynyt "Suuri ektenia / ei-millekään." Hajossa tuntuukin olevan monin paikoin kyse enemmän tunnustuksettoman rukouksen kuin minkään kaunokirjallisen jatkumon estetiikasta. Kokoelman runojen keskeinen jännite ei rakennu niinkään aiheiden fokusoituneen käsittelyn kuin kielen ja maailman välille kirjoittuvan eettisen ja ekologisen suhteen varaan.

Hiipumisen ja päättymisen lyriikkaa ei määritä lopunaikojen saarnaajan pauhu, vaan ennemminkin puhujan itseriittoisesta vallasta luopuneen runokielen eteerinen kauneus: "Et ole kukaan. Nimeäsi / ei milloinkaan kirjoitettu / nähdyin aakkosin".

Miikka Laihinen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.