Keskiviikko 23.8.2017Varma, Signe

Kaksi kumouksellista, yksi tulevaisuus

Daniel Kehlmann: Maailman mittaajat. Suom. Ilona Nykyri. Perhemediat 2007. 287 s.

Historiallisen romaanin todellinen mitta ei ole epookkiin liittyvien yksityiskohtien lukuisuus tai viehättävyys, mikä usein saa vakavimmatkin historialliset elokuvat näyttämään houkuttelevilta postimyyntiluetteloilta.

Se on kirjailijan kyky välittää kokemus muutoksesta, jonka arkihuoliinsa uponnut nykyaika tuntuu hukanneen.

Nuoren saksalaisen Daniel Kehlmannin menestysromaanissa Maailman mittaajat eletään sekä tieteellisen että poliittisen vallankumouksen vuosia. Napoleonin sotien aikana maailmaa matkaava Alexander von Humboldt (1769-1859) luo modernin geologian ja meteorologian perusteet. Kotonaan Göttingenissä koko ikänsä pysynyt Carl Gauss (1777-1855) oivaltaa puolestaan jälkieuklidisen matematiikan perusteet ja piirtää laskemiseen kehittelemillään kaavoilla tähtien liikkeet.

Vastakohdista draaman aines

Vaikka Humboldtin ja Gaussin elämät eivät juuri leikkaa toisiaan - he kohtaavat vain kerran berliiniläisessä tiedekongressissa - heidän persooniensa vastakohdista syntyy riittävä draaman aines.

Syntyperäisenä aristokraattina Humboldtilla on varaa ystävällisyyteen ja luontevaan demokraattisuuteen. Köyhiin oloihin syntynyt Gauss on töykeä ja loputtoman tuskastunut itseään tyhmempien käytökseen. Eräs luonnontutkijan tyypillisistä halveksunnan kohteista on kielen tutkimus: "Se sopii ihmisille, joilla on matematiikan edellyttämää pikkumaisuutta, muttei älyä. Ihmisille, jotka laativat itse oman surkean logiikkansa."

Silti tai juuri siitä syystä Humboldt joutuu romaanin jälkipuoliskolla tunnustamaan, että hänen tapansa katsoa maailmaa on ehkä sittenkin ollut ahtaampi, jopa ahdasmielisempi kuin kaukoputkella taivaille tähynneen Gaussin - kumpi heistä oli oikeastaan käynyt kaukana ja kumpi pysynyt vain samassa paikassa, hän pohtii.

Olennainen ero on siinä, että Humboldt havaitsee maailman sellaisena kuin se on, ja on sen järjestykseen pohjimmiltaan tyytyväinen. Tyytymättömyyttään kärkkäästi ilmaiseva Gauss kuvittelee maailman, jossa vaikkapa avaruuden käyristymistä ei voi havaita. Se on ainoastaan pääteltävissä.

Siksi Gaussin rooliksi lankeaa myös lyhyt, vertauskuvallinen puhe Euroopan tulevaisuudessa häämöttävästä vapaudesta ja vanhaa yhteiskuntajärjestystä seuraavasta sattuman vallasta, vaikka toisten ihmisten asiat kiinnostavat häntä käytännössä vähemmän kuin seurallista Humboldtia.

Pisteliään ironinen romaani

Kehlmann ei siis väheksy kummankaan etevyyttä, mutta nostaa lopulta uusien matemaattisten ideoiden luomisen geologian tosiseikkojen löytämisen edelle. Kuten tieteenhistoriat kertovat, Humboldt kartoitti pienen osa Etelä-Amerikkaa, Gauss laski maan koon ja muodon ja painovoimakentän.

Kyse on tavallaan hengen mittakaavasta, jossa toinen suurmies keskittyi tarkasti rajattuun ja seikkaperäiseen, toinen suurpiirteiseen ja mahdottomaan. Mutta yhtä hyvin kyse on länsimaisen tieteen empirismistä ja idealismista, joita ei voi erottaa toisistaan.

Käytännöllinen ja käsitteellinen ovat yhdessä maailman mitattavuuden kaksi peruselementtiä, jopa sen "reaalisuuden" kaksi kriteeriä, kuten Gauss aprikoi. Se tarkoittaa, ettei Kelhmann ole ainoastaan kirjoittanut pisteliään ironista romaania nerouden hinnasta, vaan aidon tunnustuksen ponnisteluille, joita ihmismielten avartaminen on vuosisatojen mittaan vaatinut.

PUTTE WILHELMSSON

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.