Keskiviikko 22.11.2017Silja, Selja

Vähemmistöjen värikkäitä ääniä

Kati Mustola & Johanna Pakkanen (toim.): Sateenkaari-Suomi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Like 2007. 299 s.

Toisin kuin sitkeästi luullaan, kysymys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä merkitsee aika tavalla muuta kuin makuukamaripaljastuksia. Siitä kertoo vähemmistöjen kulttuurihistoriaa kartoittava Sateenkaari-Suomi .

Vähemmistöjä ovat kirjan mukaan ainakin homot, lesbot, biseksuaalit, transvestiitit, transsukupuoliset, transgenderit ja intersukupuoliset eli sateenkaari koko väriloistossaan.

Sateenkaari-Suomi saa lukijansa pohtimaan, miten monella eri tavalla voi olla nainen, mies ja siltä väliltä ja mitä kaikkea se merkitsee itselle ja muille.

Kertomattomat Suomen historiat

Sateenkaari-Suomi kertoo yhtäältä vähemmistöjen kertomatonta historiaa. Läpi kirjan seksuaalisuus limittyy sukupuolen määrittelyn tapoihin ja eroihin.

Esimerkiksi siinä kun vielä 1900-luvun alussa tunnetut mieshomot saattoivat olla työssään arvostettuja ja muuten hyväksyttyjä, naisia rakastavien naisten kohdalla näin ei ollut.

Merkkivuosi on niinkin myöhään kuin 1971, jolloin homoseksuaalisuuden kriminalisoinnista luovuttiin.

Avainroolissa toimi Seta, tunnustettu järjestö seksuaalisen tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden asialla.

Sympaattisesti kirjoittava Lasse Majuri marssittaa esiin maaseutuhomot, esimerkiksi lietolaisen, jo edesmenneen Lauri Nautelan. Majuri esittää, että maaseudun homohahmot voisivat toimia toisenlaisen miesmäisyyden lähettiläinä. Siten purettaisiin ahtaita miesroolimalleja, jotka pyörivät alkoholin ja väkivallan ympärillä.

Seksuaali-identiteetti on lisäksi kytköksissä kansallisiin tapoihin määrittää nainen tai mies. Se ilmenee Mari Pajalan käsitellessä euroviisuja homokulttuurin kannalta.

Kuningatar K:sta Monsieur Mosseen

Sateenkaari-Suomessa nousevat esiin kirjailijat. Kysymys kirjailijan sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin merkityksestä monimutkaistuu, kun sitä pohtii kirjailijan kirjoittaman teoksen tulkinnan kannalta. Tähän Johanna Pakkanen kiinnittää osuvasti huomiota käsitellessään Edith Södergrania. Päivi Koivisto puolestaan kartoittaa kriittisesti Pentti Holapan teosten homomiesten problematiikkaa.

Kuka kukin on -osasto esittelee satunnaisen valikoiman historiamme vähemmistöseksuaaleja kuningatar Kristiinasta Tove Janssoniin ja Monsieur Mosseen.

Hyvänä lisänä ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tunnuksien ja symbolien selitykset. Bonuksena on värikuvaliite.

SateenkaariSuomi kouluihin!

Sateenkaari-Suomi palvelee sukupuolensa ja seksuaalisuutensa kanssa pähkäileviä sekä niitä, joille asia tuntuu itsestään selvältä. Kouluopetukseenkin kirja pitäisi saada, sillä se kertoo normaaliuden raja-aidoista positiivisesti.

Lakiimme on kirjattu sukupuolista tasa-arvoa ja seksuaalista yhdenvertaisuutta koskevat pykälänsä, kuten Sateenkaari-Suomi valistaa.

Lainsäädännön muuttuminen ei silti välttämättä täytä porsaanreikiä asenteissa. Kulttuurit kun järjestyvät normatiivisuuden varaan vankasti, joskaan ei aukottomasti.

SIRU KAINULAINEN

• Suomen suurin jokakesäinen homo-, lesbo-, bi- ja transtapahtuma Helsinki Pride järjestetään 25.6.-1.7.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.