Lauantai 16.12.2017Auli, Aulikki, Aada

Konehullun vuosisadan
avainnäytelmä

•  Karel Capek: R.U.R. Suom. Eero Balk. Savukeidas 2009. 124 s.

Klassikkokäännösten joukossa harvoin tapaa teosta, joka on vaikuttavuuteensa nähden niin vähän tunnettu kuin Karel Capekin näytelmä R.U.R. (1920).

R.U.R. pohjusti paitsi tshekkiläisen kirjoittajansa kansainvälisen maineen myös konehullun vuosisadan keskeisen käsitteen ’robotti’.

Jo näytelmän nimi viittaa aikakauteen, jossa uusi elämä tunnetaan tuotemerkkinä. R.U.R. tarkoittaa Rossumin Universaaleja Robotteja, joilla on tarkoitus helpottaa ihmiskuntaa kurjimpien ja likaisimpien töiden tekemisestä.

Draamaksi R.U.R. on vähintäänkin haastava. Siinä on ”alkukomedia” ja kolme näytöstä, joiden välillä on pitkiä ajallisia hyppäyksiä. Tilanteet vaihtelevat romanttisen farssin ja poliittisen allegorian välillä.

Tarinan valtavat mittasuhteet, robottien vapautusrintama ja vallankumous, on kerrottu pienen ihmisryhmän näkökulmasta.

Tiedemiesten saarelle saapuva Helena Glory on näytelmän keskushahmo, joka sekoittaa älykköjen motiivit ja edustaa humanismia puhtaimmillaan.

Savukeitaan tuore julkaisu on nyt ensimmäinen suoraan tshekistä tehty käännös.

Huonosti tunnettujen klassikkojen tapaan R.U.R. tarjoaa miellyttäviä yllätyksiä. Se on aineksiltaan monisyisempi kuin millainen paikka sille tavataan antaa edes tieteiskirjallisuuden historiassa.

Capekin teksti tuo mieleen loputtoman määrän viittauksia myytteihin, etenkin keinotekoisen ihmisen luomiseen, olipa kyseessä savesta, vainajanpalasista, tai biteistä tehty olento.

Dystopiana ja vertauskuvana R.U.R. käsittelee työläisten suhdetta omistavaan luokkaan. Konemaisen työn tekijä ei tarvitse sielua, mutta voi nousta omistajiaan vastaan.

Capekin tarinassa kapitalistien ratkaisu on nokkela. Jos robotit, siis kirjaimellisesti pätkätyön tekijät, ovat tarpeeksi erilaisia, ne voidaan usuttaa vihaamaan toisiansa.

Suomentaja Eero Balk muistuttaa kuitenkin jälkisanoissaan, että Capek itse ei uskonut minkäänlaisiin utopioihin, vähiten aikansa neuvostososialismiin.

Capek käsittelee perusteellisesti monia scifististiä teemoja ihmisen tarpeesta esineistää ihmistoverinsa. R.U.R. on kuin Fritz Langin elokuva Metropolis (1927) auki selitettynä, vaikka uskonnolliset viittaukset ovatkin suorempia ja kömpelömpiä kuin yleensä robottitarinoissa.

Robotti-käsitteen varsinainen keksijä oli Karelin taiteilijaveli Josef. Veljekset yhdistivät teoksissaan moderneja tyylikeinoja perinteisiin aiheisiin, ja molempien teokset ovat säilyttäneet merkityksensä nykypäivään. Prahassa onkin parhaillaan esillä Josef Capekin maalausten laaja retrospektiivi.

MARKKU SOIKKELI

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.