Torstai 8.12.2016Kyllikki, KylliJean Sibeliuksen päivä

Yleispätevä poliittinen jännäri
kaivosjätin kulisseissa

Tositapahtumista ammentanut Jättiläinen herättänee vielä paljon puhetta siitä, että faktoja on vääristelty. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että kyse on fiktiivisestä elokuvasta, napakasta draamasta taiteellisine vapauksineen.

Omantuntonsa kolkutteluun havahtuva ympäristövirkamies (Joonas Saartamo) kertoo poliisikuulusteluissa lahjonnasta, kähminnästä ja kummista kytköksistä Talvivaaran kaivoksen ympärillä.
Omantuntonsa kolkutteluun havahtuva ympäristövirkamies (Joonas Saartamo) kertoo poliisikuulusteluissa lahjonnasta, kähminnästä ja kummista kytköksistä Talvivaaran kaivoksen ympärillä.

ELOKUVAT

Jättiläinen.

Ohjaaja Aleksi Salmenperä.

Kinopalatsi. K12, 1 h 37 min.

HHHH

e vähäinen yhteiskunnallisuus, jota viime vuosien kotimaisista elokuvista löytyy, on keskittynyt pitkälti yksilöiden pahoinvointiin näennäisessä hyvinvointivaltiossa. Erinomaisesti käsikirjoitettu, ohjattu ja näytelty Jättiläinen vie näkökulman poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon rakenteisiin ja ytimeen. Ikuisuusaiheissa on käsinkosketeltavaa ajankohtaisuutta.

Taustan tarinalle antaa surullisenkuuluisa Talvivaara, sotkamolainen monimetallikaivos nousuineen, uhoineen ja tuhoineen.

Lopulta elokuvassa on kuitenkin kyse paitsi tarkkanäköisestä myös yleispätevästä kuvauksesta kähminnästä, korruptiosta ja vallan rakenteista, joissa hyvä veli -kerhot ohjailevat taustalta kumileimasimiksi joutuvia virkamiehiä.

Käsikirjoittaja Pekko Pesonen kiinnostui aiheesta syksyllä 2012, kun Talvivaaran kipsisakka-altaan vuotaminen lähivesiin ampaisi uutisiin. Kaivosyhtiön käyttämä bioliuotusmenetelmä nikkelin erottamiseksi kiviaineksesta ei ollutkaan niin ongelmatonta ja turvallista kuin oli uskoteltu ja uskottu.

Kaivos, jonka piti tuoda työtä ja vaurautta Kainuuseen, aiheuttikin ongelmia niin ympäristölle, ihmisille kuin Suomen valtiolle.

Viime kevättalvella ilmestynyt dokumentti Talvivaaran miehet oli tavanomainen, melkoisen puisevasti toteutettu elokuva tunteita herättävästä tapaus Talvivaarasta. Aleksi Salmenperän ohjaama ja Pekko Pesosen käsikirjoittama fiktiivinen Jättiläinen sen sijaan onnistuu oivallisesti.

Poliittisena jännärinä toimiva napakka ja arkisissa mittasuhteissa pysyvä draama imaisee mukaansa ja pitää otteessaan.

Elokuvantekijät eivät sorru ylidramatisoivasti osoittelemaan yksioikoisia syyllisiä tai syyttömiä kuvattuun tilanteeseen. Hyvässä tarinassa asiat eivätkä ihmiset ole mustavalkoisia. Yhdet vain ajavat omaa etuaan tavallista härskimmin, toiset eivät jaksa välittää yhtä paljon kuin kolmannet ja lopulta kukaan ei oikein uskalla kantaa vastuuta.

Tarinan päähenkilö on Joonas Saartamon hienosti näyttelemä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virkamies Jussi. Ympäristöasioista vastaava insinööri avautuu tarinan kehyskertomuksessa poliisille Talvivaaran tapahtumista siten kuin hän ne näki ja koki. Jussin hahmo on tarinan jokamies, johon on helppo samastua.

Jussi on periaatteessa kunnon kaveri, joka haluaa vain välttää konflikteja. Mies tottelee ylempiään, sulkee silmänsä ja selittelee itselleenkin parhain päin piittaamattomuudet ja suoranaiset väärinkäytökset, joita kaivosyhtiön ympäriltä tuntuu jatkuvasti löytyvän. Lankeemuksen jälkeen omatunto alkaa kuitenkin kolkutella pikkuvirkamiehen harteilla.

Elokuvan toinen keskushahmo, eräänlainen antagonisti, on Peter Franzén tulkitsema Jussin lähin esimies. Pomo ei vältä ketkuilua eikä kiristystä vedellessään lankoja virastossaan. Esimies vie Jussin mukanaan herrakerhojen metsästysretkille ja hyväveljeilyyn, jonka puitteissa päätöksiä sovitaan jo ennakkoon.

Elokuva onnistuukin kuvaamaan hyytävän hyvin pöytäkirjojen ulkopuolella hääräävää äijäverkostoa.

Kolmas keskeinen henkilö on Talvivaaran kaivoksen perustaja Pekka Perä, jonka hahmolla on toisin kuin aiemmin mainituilla vastineensa myös tosielämässä. Jani Volanen esittää antaumuksella jättimäisiä visioita kehittelevää kaivosmogulia, jonka päätä ei pakota. Lannistumaton Perä on supliikkimies, joka ahnehtii lisää ja selittelee mustan valkoiseksi vielä silloinkin, kun kaivosbisnes jo romahtaa.

Päivi Valotie

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

tekemisen kulttuuri...
Lienee hivenen eltaantunut hajultaan, mutta niinpä se taitaa olla muuallakin. Ei mikään puolustus rikollisuudelle.

Vaan mistä muutos?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.