Lauantai 18.11.2017Tenho, Jousia, Max

Elokuva-arvio: Rakkaudesta Vincentiin

Kokonaan käsinmaalattu Loving Vincent on ainutlaatuinen voimainponnistus Vincent van Goghin ihailijoilta, joiksi elokuvantekijät ovat ilmoittautuneet. Taiteilijan tyylille syvään kumartavan brittiläis-puolalaisen animaation kuvituksesta vastasi lähes 150 maalaria.

BreakThru Films
Ranskalainen lääkäri Paul Gachet kertoo Vincent van Goghin viimeisistä päivistä taiteilijan kohtalosta kiinnostuneelle kirjeentuojalle. Piirroshahmon pohjana on van Goghin vähän ennen kuolemaansa tekemä maalaus Tohtori Gachet’n muotokuva (1890), joka huutokaupattiin 82,5 miljoonan dollarin ennätyshinnalla vuonna 1990.
Ranskalainen lääkäri Paul Gachet kertoo Vincent van Goghin viimeisistä päivistä taiteilijan kohtalosta kiinnostuneelle kirjeentuojalle. Piirroshahmon pohjana on van Goghin vähän ennen kuolemaansa tekemä maalaus Tohtori Gachet’n muotokuva (1890), joka huutokaupattiin 82,5 miljoonan dollarin ennätyshinnalla vuonna 1990.

Loving Vincent.

Ohjaajat Dorota Kobiela & Hugh Welchman. Kinopalatsi. K12. 1h 35 min.

****

Alankomaalainen Vincent van Gogh (1853–1890) on yksi maailman kuuluisimmista taidemaalareista. Pitkälti itseoppineen taiteilijan omintakeinen tyyli vahvoine siveltimenjälkineen, voimakkaat värit, auringonkukat, viljapellot ja tähtitaivaat tunnistaa moni sellainenkin, joka ei sanottavammin muuten kuvataiteesta ja taidehistoriasta tiedä.

Lyhyen, vain noin kymmenvuotisen, mutta sitäkin kiihkeämmän ja tuotteliaamman taiteilijauransa aikana van Gogh teki lähes 900 maalausta. Elinaikanaan hän ei kaupallisesti menestynyt, mutta kuoleman jälkeen teosten arvostus ja hinnat alkoivat vähitellen kohota. Nykyään hollantilaisten kansallisylpeyden töistä pulitetaan tähtitieteellisiä summia.

Ei ole ihme, että van Goghista on tehty vuosien varrella lukuisia näytelmäelokuvia ja dokumentteja sekä valkokankaalle että televisioon. Van Goghistahan löytyy taiteilijaneron elämäkertaan tarvittavia aineksia ylenpalttisesti: ankarat vanhemmat pappisperheessä, piilevää lahjakkutta ja hurjaa luomisvimmaa, samalla kärsimystä, köyhyyttä ja mielenterveysongelmia, kaiken päälle kuppaa ja leikattua korvaa.

Taiteenlajiaan uudistavasta visionääristä, jota aikalaiset eivät ymmärrä, riittää aineksia moneen fiktioon ja faktaan. Animaatioelokuva Loving Vincent tuo taiteilijan henkilökuvaan aivan oman tvistinsä lainaamalla ulkoasunsa ja visuaalisen tyylinsä suoraan kohteensa teoksista.

Ensin näyttelijöiden kanssa kuvattu ja sen jälkeen öljyväreillä freimi freimiltä maalattu Loving Vincent on kuin yhtä suurta van Goghin teosta liikkuvana ja elävänä. Lopputulos näyttää isolla kankaalla valtavan hienolta. Värit hehkuvat ja siveltimen vedot erottuvat. Kohtauksiin mennään yleensä sisään jonkin van Goghin tunnetun maalauksen kautta.

Aikuiselle yleisölle suunnatun animaation juoni seurailee varsin tavallista ja perinteistä salapoliisijutun ”kuka sen teki?” -kaavaa. Nyt kysytään, kuka tappoi taiteilijan. Elokuva haastaa ajatusleikkiin, jossa kyseenalaistetaan yleisesti tosiasiana pidetty van Goghin itsemurha.

Tarina käynnistyy, kun van Goghin tunteva vanha ja ammattiylpeä postimies laittaa poikansa Armandin toimittamaan perille kirjeen, jonka Vincent on ennen kuolemaansa kirjoittanut rakkaalle Theo-veljelleen. Nuorukainen ei ole tehtävästä järin innostunut ja pitää kuolleen miehen kirjeen viemistä ajanhukkana.

Matkaan on kuitenkin lähdettävä, ja ennen pitkää kuriirille selviää, että myös Theo on ehtinyt kuolla. Armand alkaa kiinnostua veljesten kohtalosta ja ennen muuta siitä, miksi ja miten Vincent kuoli. Tappoiko masentunut maalari itsensä vai ampuiko hänet joku toinen? Ja miksi haavoittuneen taiteilijan annettiin kuolla, saiko hän edes kunnon hoitoa ranskalaislääkäri Gachet’lta?

Armand tapaa matkansa aikana monia Vincentin tavanneita näkijöitä ja kokijoita, joita hän alkaa jututtaa tapahtumien kulusta. Taiteilijalla on ollut niin ystäviä kuin vihamiehiä, ja kaikilla tuntuu olevan oma versionsa Vincentistä kerrottavana.

Kehyskertomus, tarina-ajan tässä ja nyt -hetki, tapahtuu vangoghimaisen räiskyvissä väreissä ja post-impressionistisissa, pre-ekspressionistisissa miljöissä. Armandin tapaamien todistajien takaumat ja muistot on taas kuvitettu mustavalkoisina ja lähes fotorealistisin piirustuksin.

Aikatasot erottava visuaalinen ratkaisu tukee onnistuneesti ajatusta siitä, ettei Vincent van Gogh itse ole enää läsnä kertomassa elämästään ja kuolemastaan. Takaumissa katsojalle ei näytetä maailmaa Vincentin vaan ulkopuolisten silmin. Tulkinta taiteilijasta tulee satunnaisilta toisilta, joita lopulta ovat tietenkin myös van Goghia ihailevat elokuvantekijät.

Päivi Valotie

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.