Tiistai 23.8.2016Varma, Signe

Harmaan meren laulut läheltä ja etäältä

Aila (Nina Hukkinen) on yksi nousevan veden keskelle pysähtyneistä syrjäseudun rakastettavista nukkavieruista.
Aila (Nina Hukkinen) on yksi nousevan veden keskelle pysähtyneistä syrjäseudun rakastettavista nukkavieruista.

TEATTERI

Svenska Teatern: Sånger
vid randen av ett grått hav

Teksti Pipsa Lonka, ruotsinnos

Sofia Aminoff, ohjaus Janne

Reinikainen, lavastus Otso

Linnalaakso, puvustus Hanne

Horte, videosuunnittelu Joonas

Tikkanen, valosuunnittelu Tom

Kumlin, äänisuunnittelu Andreas

”Stanley” Lönnquist, musiikin

sävellys Oskar Silén.

e olemme kilttejä ihmisiä. Kilttejä ihmisiä. Silti näin voi käydä.”

Repliikki on yksi tämän vuosikymmenen kotimaisen näytelmäkirjallisuuden kauneimmista. Se kosketti 2013 sanomana, niin myös nyt artikuloimana.

Repliikki on yksi tämän vuosikymmenen kotimaisen näytelmäkirjallisuuden kauneimmista. Se kosketti 2013 sanomana, niin myös nyt artikuloimana.

Näyttämösovituksille on yhteistä elokuvan keinojen hyödyntäminen. Siinä missä ohjaus Turussa limitti näyttämötoimintaan ennalta kuvattuja kohtauksia, tuo videokamerat näyttämölle.

Näyttämösovituksille on yhteistä elokuvan keinojen hyödyntäminen. Siinä missä ohjaus Turussa limitti näyttämötoimintaan ennalta kuvattuja kohtauksia, tuo videokamerat näyttämölle.

On kohtauksia, joissa kameroiden avulla päästään aidosti lähemmäs. Näyttämötekniikan näkyväksi tuominen kiehtoo tuoreilla välähdyksillään sopimuksista, joita näyttämön ja katsomon välillä luomme uskoaksemme esitykseen sen hetken, jonka se on olemassa. Lähikuvan sadevesi sinkoaa ikkunaan suihkepullosta, green screen -kaupan kassan liukuhihnana palvelee näyttämömiehen vetämä kumimatto.

Ensimmäinen puoliaika on kuitenkin niin vahvasti liikkuvan kuvan hallinnoima, että vaikutus on myös etäännyttävä, mikä ei tätä näytelmää palvele. Rosoisen kauniisiin näyttämökuviin eksyy ajoittain romantisointia, jolle en löydä perustelua.

Toisella puoliajalla, kyläyhteisön muuttaessa nousevaa merta pakoon Onni-seniorikeskukseen, näyttämö ottaa ohjat. Kameroiden lähikuvakatse kotinsa menettäneisiin luo intimiteettiä suureen ruokasaliin.

Vaikka kovaonnisten yhteisöllisyys jää pinnan alle, kostuttaa -yhteislaulu silmäkulmat tässäkin tulkinnassa. Yksilöistä riipaisee vereslihainen, Aila-äitiinsä takertuva Kerttu. Lapsenomaisen Pasin tekeminen aikamiehenä on mainio ratkaisu, joka kiteytyy pieteettiin.

Vaikka kovaonnisten yhteisöllisyys jää pinnan alle, kostuttaa -yhteislaulu silmäkulmat tässäkin tulkinnassa. Yksilöistä riipaisee vereslihainen, Aila-äitiinsä takertuva Kerttu. Lapsenomaisen Pasin tekeminen aikamiehenä on mainio ratkaisu, joka kiteytyy pieteettiin.

Ailan kaaren päätös on sekin Reinikaiselta erinomainen valinta.

Luottamus ja tekstiin osoittaa, kuinka voimakas pieni ja yksinkertainen näinkin visuaalisella näyttämöllä on.

Luottamus ja tekstiin osoittaa, kuinka voimakas pieni ja yksinkertainen näinkin visuaalisella näyttämöllä on.

Kysyn: Olisiko seuraavaksi vuoro -tulkinnalle, joka ei hyödynnä liikkuvaa kuvaa?

Kysyn: Olisiko seuraavaksi vuoro -tulkinnalle, joka ei hyödynnä liikkuvaa kuvaa?

Vastaan: Olisi.


Jukka Kittilä

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.