Lauantai 3.12.2016Vellamo, Meri

Oodi klarinetille ja basettitorvelle

KONSERTTI

Yöjuna.

Turun filharmonisen

orkesterin kamarikonsertti

Villa Marjaniemessä la 23.1.

Olli Leppäniemi, Henna

Jämsä ja Tapio Liukkonen,

klarinetti ja basettitorvi,

Marleena Olli, viulu,

Jasmine Beams, alttoviulu,

Pekka Laamanen, sello,

Mikael Kemppainen, piano.

Mozart – Mendelssohn –

Bartók – Heiniö.

Satumaisen kauniissa Ruissalon Villa Marjaniemessä päästiin kuulemaan jokseenkin harvinaista herkkua, sillä kamarikonsertti oli omistettu klarinetin harvoin kuullulle sukulaiselle, matalasointiselle basettitorvelle. Kokonaisuus huokui iltapäiväkonsertin leppoisaa lämpöä ja lumipeitteisen metsämaiseman rauhaa.

Musiikillista iltapäivää kehystivät Mozartin teokset. Näistä konsertin avasi raikkaan kevyesti Allegro F-duuri. Yhdessä klarinetin ja yhteen hioutuneen jousitrion kanssa basettitorvi pääsi heti oikeuksiinsa pehmeänä ja miellyttäväsointisena keskustelukumppanina. Yhtyeen vuoropuhelu oli leppoisan helposti soljuvaa. Mendelssohnin Konserttikappaleessa keskiöön nousi klarinetin ja basettitorven keskinäinen dialogi. Heti ensimmäinen fraasi oli linjakkaasti muotoiltu ja korvia hivelevän tiivissointinen. Olli Leppäniemen intensiivisen kimmoisan klarinetin ja Tapio Liukkosen rennon lempeän basettitorven yhteissoinnin kruunasi teoksen hitaan keskiosan laulava duo.

Väliajan molemmin puolin kuultiin vastapainoa alun lyyrisyydelle. BartókinKontrasteja soi sähäkästi, joskin ylimääräinenkään napakkuus ja räväkkyys ei olisi ollut pahitteeksi. Toisen osan loppu oli vangitsevan keskittynyt. Iltapäivän jännittävintä ja virkistävintä antia oli HeiniönTreno della notte, konsertin nimikappale, klarinetille, sellolle ja pianolle. Hengästyttävän jännitteinen rytmiikka, öistä junamatkaa maalailevat, visualisoivat efektit ja pianon pulppuavan haaveilevat sointukudelmat vetivät mukaansa. Molemmissa konsertin keskiosan teoksissa kävi mielessä, että salin kuivahko ja kaikumaton akustiikka saattaa olla haaste täyteläisen ja muhkean soinnin saavuttamiselle etenkin jousisoittajille.

Konsertin päätti sympaattisesti Mozartin viisiosainen Divertimento kolmelle basettitorvelle – trio sulatti lämpimistä aplodeista päätellen yleisön sydämet. Saumaton yhteistyö teki kuuntelemisen miellyttäväksi läpi draaman ja suvantojen. Erityisesti kolmas osa, Larghetto, soi niin suloisen pehmeästi kuin vain basettitorvi voi.

Pauliina Rahiala

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.