Lauantai 3.12.2016Vellamo, Meri

Isän sotaisa kirjahylly

TS/Riitta Salmi
TS/Riitta Salmi
Anna Kortelainen

Edesmennyt isäni luki vanhemmiten enimmäkseen tietokirjallisuutta ja nimenomaan sotahistoriaa. Tiedän, että nuorempana hän luki innolla kaunokirjallisuutta, klassikoita ja uutuuksia, mutta ikää myöten hän omistautui tiedolle ja sodalle. Tiedustelukin häntä kiinnosti, kylmä sota, Euroopan viattomuuden katoaminen ensimmäisessä maailmansodassa, toisen maailmansodan katastrofi, Hitlerin ja Stalinin nousu ja tuho, suomalaisen sodanjohdon psykologia.

Miten moiseen suhtautui tytär, teinityttö, nuori nainen? Vaikka sotahistoria kiinnosti minua koulun historiantunneilla, en oikein myöntänyt sitä itselleni. Oli helpompaa diggailla taidehistoriaa. Aikuisena kuuntelin aina mielelläni isän vuolaita fundeerauksia, kun hänellä oli jokin loistava Beevor kesken.

Mutta en tohtinut muuta kuin kuunnella ja esittää korkeintaan muutamia kysymyksiä. En kehdannut lukea samaa kirjaa ja heittäytyä sitten kunnon keskusteluun isäni kanssa. Pelkäsin olevani alamittainen moiseen.

Vasta nyt tajuan, että ehkä isä olisi alkuihmetyksen jälkeen jutellut kanssani sotahistorian opuksista aivan yhtä mielellään kuin äiti keskustelee kanssani kaunokirjallisuudesta. Nyt puhuisin isän kanssa niin kovin mielelläni sotahistoriantutkimuksen klassikoista ja uutuuksista, mutta on liian myöhäistä tavoittaa häntä saman kirjan ääreen.

Sen sijaan luen kirjoja isän kirjahyllystä. On lohdullista tuntea, että isä on lukenut samat rivit, kappaleet, luvut. Lisäksi luen sotahistorian kotimaisia ja ulkomaisia uutuuksia ja pohdin, mitä isä mahtaisi niistä tuumia.

Katselen kyynärpäitäni ja tarkistan, joko ne ovat yhtä rohtuneet kuin isällä joka syventyi täysin kirjaansa nojaamalla kyynärpäänsä kirjan kummallekin puolelle.

Olen jopa vihdoin ymmärtänyt, että sotahistoriaa lukemalla isä myös kirjoitti omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Hänen lapsuutensa oli sodan varjostama, nuoruutensa kylmän sodan hyytämä, joten sotahistoriaa lukemalla hän otti selvää, miksi hänen poikavuotensa olivat sellaisia kuin olivat, vanhempansa, Suomi, Eurooppa.

Tämän käsitin kunnolla vasta viime syksynä, kun luin Matti Kososen ja Heidi Ruotsalaisen erinomaista kirjaa Agenttikoulun naiset. Siitä käy ilmi, miten lotta Mirjam Käyhkö sodan jälkeen lukee sota-ajan tiedustelua koskevaa tietokirjallisuutta, jotta saisi tietoa siitä organisaatiosta, jossa hän teki salaista ja arkaluontoista työtä jatkosodan aikana.

Nykyään näen peilistä äitini ja kuulen korvissani isäni, ja toisinpäin. Kirjahyllyni on äitini ja isäni näköinen. Samalla minulle on ollut tärkeää vuosien mittaan tajuta, missä suhteessa olen erilainen. Suomen sisällissodasta isä luki harvoin tietokirjallisuutta, samoin siviilien koettelemuksista 1939–1945. Ehkä sisällissota oli hänelle liian provosoiva tai liian ristiriitaisia tunteita herättävä alue. Ehkä kotirintama tuli liian lähelle, sillä maaseutuevakkoaikaa lukuun ottamatta isä koki itse sota-ajan Helsingin. Ehkä siviilien historiassa naisten näkökulma korostui liikaa isän makuun.

Tajuan, että ehkä siksi olen juuri näillä alueilla isää lukeneempi, sisällissodan ja kotirintaman suhteen. Se kirpaisee minua. Miten voisin olla isää lukeneempi missään asiassa?

Luen syksyn sotahistoriasatoa ja ajattelen faijaa. Miten ihmeessä sota-aikaa voisi pitää taakse jääneenä? Kaikki se, mikä on kohdannut tai askarruttanut vanhempiamme, on meidän perintöämme, meidän taustaamme, meidän henkisiä olosuhteitamme. Meidän ei tarvitse omaksua mitään heiltä sellaisenaan, mutta on paikallaan, että perehdymme siihen maailmaan, jonka jälkeläisiä olemme, hyvässä ja pahassa.

ts.kulttuuri@ts.fi

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taiteen tutkija.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Reign in Blood
Huh huh taas, mitä vajakkivuodatusta. Antiikki ja renessanssi ratkaisee nykyajassa. Nuo ovat lähinnä seurauksia. No ei ihme, että lehdistö on hukassa. Juuriin ei edes katsota.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Oppi ojassa
Historiasta pitää ottaa opiksi, se ei ole koskaan liian myöhäistä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Minä
"Kirjahyllyni on äitini ja isäni näköinen"... kirjahyllysi on itsesi näköinen.
Ihan mielenkiintoinen tarina.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.