Keskiviikko 22.11.2017Silja, Selja

Outsider-taide hakee
omaa keskusta Turkuun

Jos Osmi Peltonen, Tiina-Elina Nurminen, Jouni Soini ja Eija Ruoho saavat valita, Martin kirjastosta tehdään toimiva taidekeskus.
Jos Osmi Peltonen, Tiina-Elina Nurminen, Jouni Soini ja Eija Ruoho saavat valita, Martin kirjastosta tehdään toimiva taidekeskus.

Turun Sanomat

RIITTA MONTO

Tiina-Elina Nurmisen ja Jouni Soinin maalaukset on valittu kansainväliseen näyttelyyn Australiaan. Mikäli matkarahoitus järjestyy, he lähtevät syyskuussa Revealing the Human (Ihmisyyttä paljastamassa) -näyttelyn avajaisiin Melbourneen.

Molemmat taiteilijat ovat kehitysvammaisia, ja tueksi mukaan on lähdössä heidän taideharrastustaan ohjannut turkulainen taiteilija Osmi Peltonen. Taiteilija Eija Ruoho – toinen taideohjaajista – on yhdessä Peltosen kanssa myös ajamassa aktiivisesti Turkuun taidekeskusta kehitysvammaisille.

– Tavoitteemme on saada käyttöön kiinteistö, josta voisi tehdä taidekeskuksen. Siinä voisi olla erillisiä ateljeetiloja sekä yhteistiloja, joissa kehitysvammaiset voisivat työskennellä myös muiden taiteilijoiden kanssa sekä varastotiloja, Ruoho kuvailee.

Turun työväenopiston tuntiopettajina toimivat Osmi Peltonen ja Eija Ruoho ovat tänä vuonna yhdessä vetäneet myös kehitysvammaisille suunnattua Minun Turkuni -yhteisöhanketta.

Tyhjiä kiinteistöjä
taiteen käyttöön

Taidekeskushanketta ajamaan perustettu Into ry vei esityksen Turun kaupunginhallitukselle kesällä. Koska Turussa on kiinteistöjä tyhjillään, sopivia tiloja voisi hyvinkin löytyä.

– Sosiaali- ja terveystoimessa taidekeskukseen on suhtauduttu myönteisesti, ja nyt odotamme anomuksellemme vihreää valoa kaupunginhallitukselta, taideohjaajat toteavat.

Heidän mielestään sopiva kohde olisi esimerkiksi tyhjilleen jäänyt Martin kirjasto.

Turun kaupungin ratkaisua odotetaan syksyllä.

– Osoituksena taidekeskuksen tarpeellisuudesta ovat tietysti Tiina-Elina Nurminen ja Jouni Soini itse. Toivon, että museot ja kulttuuritahot heräävät Turussa huomioimaan kehitysvammaisten ja outsidertaiteen alueen. Tärkeää toiminnallemme on myös kansainvälinen verkostoituminen ja yhteys oman alamme toimijoihin, Ruoho kuvaa.

Taidekeskukseen taustaorganisaatioksi on kaavailtu koulutoimea sekä sosiaali- ja terveystoimea.

– Oleellista pysyvyyden ja valvottavuuden kannalta on se, että hankkeessa on mukana taustaorganisaatiot, joiden toiminta on luotettavaa ja toiminnan jatkuvuus taattu, Ruoho korostaa.

He uskovat, että jos koulutuksen antajana on Turun suomenkielinen ja ruotsinkielinen työväenopisto, ammattitaitoinen opetus voidaan taata. Ohjaajia arvioidaan tarvittavan neljä.

Käytännössä kehitysvammaisten taidekeskuksen perustaa Into ry, joka myös vastaisi toiminnasta sosiaali- ja opetustoimen kanssa ja hankkisi rahoitusta. Keskuksen käynnistämiseen on anottu apurahoja muun muassa Raha-automaattiyhdistykseltä.

Suomi tulee
perässä

Eija Ruoho on perehtynyt kehitysvammaisten taidekeskusten toimintaan kansainvälisesti. Viime syksynä hän osallistui Tanskassa kehitysvammaisten taidetyötä käsittelevään konferenssiin European Art Project and Conference on Outsider Art.

– Siellä määriteltiin, että toiminta tarvitsee julkisen rahoituksen, ohjauksessa tarvitaan sekä pedagogista että taiteellista tietotaitoa ja taiteellisen prosessin tuntemusta, Ruoho kertoo.

Tekemisen
vimmaa

Osmi Peltonen ja Eija Ruoho uskovat, että taide voisi olla erittäin merkittävä uusi alue kehitysvammaisten nykyisten toimintakeskusten toiminnan uutena linjauksena. Kehitysvammaisten suhde taiteen tekemiseen on heidän mielestään hyvin erityistä.

– Se ei ole suunniteltua ja älyllistä, vaan vapaampaa ja tekemiseen suorastaan syöksytään, Osmi Peltonen luonnehtii.

– Kehitysvammaiset työskentelevät luovasti ja spontaanisti, ja heidän tekemisensä poikkeaa tavallisesta harrastuspiiristä.

Peltonen muistuttaa, että monelle kehitysvammaiselle kuvallinen kommunikointi voi olla helpompaa kuin sanallinen.

– Kuvien kautta saa esiin sellaista jota ei muuten tule esille.

Taideohjaajat muistuttavat, että taideharrastuksen pitäisi olla mahdollista myös erityistuen piirissä oleville.

He uskovat, että keskus osaltaan voisi rohkaista myös kehitysvammaisia osallistumaan Turun kulttuurielämään ja valtakunnallisiin taidetapahtumiin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.