Tiistai 17.10.2017Saini, Saana

Ihanamp ko luulis

Heli Laaksonen
Heli Laaksonen

MÄÄ OLEN tavannu mailma vahvimma mamma. Läns-Latvias Ventspilssin kirjastos kaunis, vilkas vanh naine lausus korkkial äänel riimei mul omal murttellas, kapsat mun kaula ja lopuks kättel nii lujaste, et täyty vissi mennä jäsenkorjajal. Hän anno mul mukka piänen katavaoksa. See suajale sunt kaikelt pahalt, hän sanos.

Ventspilsis munt pussatti hiuka vähemmä ko muil paikkakunnil. Mahtok johtu siit, et sanosi heti esitykse alus, et mun täyty tääl Latvias ain keika jälkken pest ja kuivat naama. Latvialaismalline pussamine nimittäis ei ol mittä pussamise esittämist. O munt tääl piretty ko lapselast aattoaatton, mut mää kumminki ole jo ruvennu ikävöittemä takasi omie jöröje mummusten tykö.

TOINE ASI, mink kans olen tullu hulluks, o see et kaupat pihta vaihtorahojas. Vaik mää mihe Rimin kassal mene 19,70 lati arvoste ostosteni kans, myyjäfrouva ruppe äkköttelemä mun kakskymppistäni vasta. Et eik olis tasaraha? Siin mää sit hiki toppatakis opettele laskema. Mut kaunei nee hilut o: yhre lati rahas loikka lohi, 2-latises hymyile lehm.

MÄÄ MYÄNNÄ, et Latvia o ihanamp ko mää luuli. Kaikkias kuljin 1 500 kilometri latvialaisil teil. Valla lumontusin rakennuskannast: on keskaikka ja jugendi ja funktionalismi ja uusklassismi ja omakeksismi. Arvatka hävettik munt, ko yhre firma johtaja ol reissannu Suames ja kysys mult: ”Onk suamalaiset tehny keskenäs jonku sopimukse, et kaikkien talojen täyty ol samalaissi?” No? Kuka vasta?

LATVIA HISTORIA ei sovi herkkämiälisil. Saksa, Puala, Ruatti, Venäjä ja Neuvostoliitto on kaik vuarolas marssinu määräilemä. Latvia lippu on tummanpunane ja sen keskel o valkone rantu. Tiäräktee kui? Muinasin aikoin ol latvialaine heimopäällikkö sivallettu taistelus kualiaks ja häne ruumis ol nostet paareil. Hänest juaks veri nii solkenas, et lakana värjäntys kaksin puali, keskel vaa jäi valkone päällikömuatonen paik. Ei tääl päälmäisen mikkä murhe keiku kumminka.

HISTORIA ON tuanu tullesas monikiälisyyre. Ko Latvia venäjänkiälisen ration Olga lykkäs Riias mikrofoni mu noka al, hän puhus kuulijoil venäjä ja mul engelska, kääntäjä-Guntars pajat latvia paitsi mul viro ja mää anno näyttei lyhkäsest suamest. Kioskien tiskeil mää ole muarostanu täyrellise noloi laussei: Ludzu, can I have divi postmarks ja yks nestuukipacket tost… and sit viäl tommone, pliis.

RUNOKIARROS LATVIAS o ohi. Viisas tiätäjänaine Liga Reitere sanos hyvästellessäs sen, mink määki olissin tahtonu, jos olissin osannu: ”Älä pelkkä, ettei mee sunt ymmärrettäis. Kiälet meil o erilaissi. Mut ajatukset o samalaissi.”

Heli Laaksosen kaksi edellistä matkakirjettä on luettavissa verkkolehdessä ts.fi:n kulttuuriosaston kolumneissa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.