"En osaa vatvoa ja miettiä, olisiko pitänyt tehdä jotain toisin"

Ilari Johansson 50 vuotta

Vesa Moilanen
Ilari Johansson
Ilari Johansson

SANNA KEKKI

Ilari Johansson naurahtaa. Viisikymmentävuotispäivä ei herätä standup-koomikossa suuria tunteita. Miksi pitäisi? Numero on vain numero. Yhtä merkittävältä tuntunee täyttää 51 tai 52 vuotta.

– Tänä vuonna syntymäpäivään liittyy kuitenkin enemmän ulkoista painetta. Alan väkisin pohtia, miltä tämän nyt pitäisi tuntua, Johansson miettii kesämökillään Heinolassa.

Vastaus on: ei oikein miltään. Johansson sanoo olevansa ihminen, joka suuntaa katseensa mieluummin tulevaan kuin menneeseen. Taaksepäin tuijottelu kuluttaa vain energiaa.

– Kohtalo on, mitä on. En osaa vatvoa ja miettiä, olisiko pitänyt tehdä jotain toisin. Jos tälle tielle lähtee, sitä saa matkata tappiin saakka.

Hullutteleva ja Bauhausissa viihtyvä faija

Siitä Johansson on kuitenkin varma, että hän on saanut aikaiseksi työ- ja siviilirintamallaan mukavia asioita. Hänellä on Helena-puolisonsa kanssa neljä- ja kuusivuotiaat lapset.

– Suurimman osan elämästäni ajattelen heidän kauttaan. Haluan vastata heidän toiveisiinsa ja odotuksiinsa.

Isänä Johansson toivoo löytävänsä yhä uudelleen saman kielen ja leikin, joka hänen lapsillaan on.

– Toivon, että heille jäisi olotila, että faija oli läsnä ja hullutteli.

Puolisona Johansson on "luultavasti haastava", koska työ vie häntä ympäri Suomea noin 150 päivänä vuodessa. Lisäksi työ on iltapainotteista, joten usein Johansson pääsee kotiin vasta, kun muut nukkuvat. Myös kiertueista irrottautuminen vaatii aikansa.

– Se ei ole aina helppoa. Vaikka läsnäoloni saattaa olla aluksi puolittaista, yritän aina kiriä kiinni aikaa, jonka olen poissa.

Yksi rauhoittumiselle sopiva paikka on kesämökki Heinolassa. Siellä Johansson oleilee mahdollisimman usein. Hän sanoo, ettei ole kesämökkinikkari tai remontoija, mutta opetelleensa iän myötä "miesjuttuja".

– Mieshommat ovat alkaneet kiinnostaa. Nykyään tykkään mennä Bauhausiin ja K-Rautaan hankkimaan laitteita, joita opettelen käyttämään. Olen kuin lapsi karkkikaupassa.

Yksilötyöstä hurmaantuja

Johansson sanoo, että hänen ammattinsa hyvä puoli on se, että sille ei ole yläikärajaa. Hän toivoo ymmärtävänsä lopettaa viimeistään silloin, kun "yleisö on tajunnut sen jo aiemmin".

– Toivottavasti saan kuitenkin tehdä standupia vielä pitkään.

Standupin Johansson löysi 1992, kun hän näki lajia ystävänsä vhs-kasetilla. Johansson katsoi esitystä ja ajatteli, miten jokin voi olla näin mahtavaa. Johansson painottaa arvostavansa ryhmätyötä, mutta hurmaantuvansa standupissa nimenomaan sen yksilöluonteesta.

– Lavalla määritän itse, mitä teen. Palaute tulee välittömästi.

Koomikkona Johansson toivoo antavansa katsojilleen uusia ajatuksia, oivalluksia ja hetken irti arjesta.

– Haluan haastaa ajattelemaan.

Syksyllä hänen puheilleen tuli pariskunta, josta rouva totesi, ettei mies ollut nauranut vuosiin, mutta tänään tilanne muuttui. Muun muassa tällaisina hetkinä Johanssoniin iskee onnellisuus. Se ei synny väkisin tekemällä ja yrittämällä, vaan yllättäen.

– Nakkikioskihetki on usein hienompi kuin viiden tähden ravintolaillallinen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.