Keskiviikko 22.11.2017Silja, Selja

Teatteriarvio: Kaksiulotteinen tulkinta suosikkikomediasta

Kauno Takarautio
Siskon ja sen veljen (Liisa Saviluoto ja Marko Pollari) maailmaan on ulkopuolisen (Katja Kaukovalta, vas.) vaikea päästä sisään.
Siskon ja sen veljen (Liisa Saviluoto ja Marko Pollari) maailmaan on ulkopuolisen (Katja Kaukovalta, vas.) vaikea päästä sisään.

Teatteri Akseli: Sisko ja sen veli.

Käsikirjoitus Neil Hardwick, dramatisointi Jari Luolamaa, ohjaus, sovitus ja lavastus Kauno Takarautio, puvustus Kirsi Vaara, tekniikka ja valot Arto Mäkelä. Ensi-ilta 10.11.

Kun sisko ja sen veli astuvat ensimmäisen kerran teatteri Akselin lavalle alkaa väkisinkin naurattaa. Liisa Saviluodon rennon kipakka tulkinta Tuijasta ja Marko Pollarin omintakeinen tapa rakentaa tohvelimainen Immu toimivat hyvin, ja vitsitkin osuvat, vaikka ne on kuullut monta kertaa aikaisemmin.

Napakan alkunsa jälkeen Kauno Takaraution ohjaama näytelmä menee kuitenkin tukkoon. Lavalle marssitetaan yhä enemmän sivuhahmoja ja sivuhuomautuksia. Karnevaalimaiset stereotyypit, kuten uskovainen Päivi, muovinukkea paidan päällä imettävä äiti ja humalassa hortoileva virkailija, rakentavat Tuijan ja Immun ympärille epätodellista ja päälle liimattua sarjakuvaa, jonka kaksiulotteisuudesta on mahdotonta päästä yli.

Neil Hardwickin käsikirjoituksen purevat huomiot suomalaisuudesta sekä Saviluodon ja Pollarin toimiva yhteistyö lavalla jäävät kerrosten ja kuorrutteiden alle. Tuijan ja Immun juurettomassa haahuilussa ja Hardwickin 1980-luvun suomikuvassa on paljon elementtejä, jotka olisivat toimineet peilinä myös nykyaikaan.

Kaksiulotteisuudessa on paikoittain myös jotakin kiehtovaa. Yhtä pöytää kiertävä interiööri osoittaa ovelasti sisarusten suppeaa maailmaa, jossa ulkomaanmatkat, parisuhteet ja perheen perustamiset on tarkoitettu vain ikuisiksi haaveiksi. Myös vammaisuuden, seksin ja kuoleman kuvaaminen alkuperäistekstille uskollisella lakonisuudella muistuttaa, että ihmisten asenteet muuttuvat oikeastaan aika hitaasti. Vastaavanlaisia ajatuksia ja havaintoja olisi toteutukseen mahtunut useampiakin.

Sekavasta lopputuloksesta huolimatta tekstissä, näyttelijöissä ja puitteissa olisi ollut paljon enemmän potentiaalia. Siksi onkin harmi, ettei Sisko ja sen veli vastaa Teatteri Akselin viimeaikaista hyvää tasoa.

Frida Maria Pessi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.