Maanantai 27.2.2017Torsti

Valtion tukirahaa halutaan jakaa yhä useammalle kulttuurinalalle

Jos tuetaan, tuetaan sitten useampi vuosi kerrallaan, ehdottaa työryhmä.

Jane Iltanen
Muun muassa sirkus ja nykytanssi pyritään saamaan rahoituksen piiriin. Arkistokuvassa akrobaatti Emma Räisänen treenaa Sirkus Unionin uusissa tiloissa Turussa.
Muun muassa sirkus ja nykytanssi pyritään saamaan rahoituksen piiriin. Arkistokuvassa akrobaatti Emma Räisänen treenaa Sirkus Unionin uusissa tiloissa Turussa.

Merja Puisto

Esittävän taiteen ja museoiden valtiontukijärjestelmää aiotaan myllätä lähivuosina. Uudistuksessa etsitään keinoja, joilla rahoituksen piiriin saataisiin enemmän uusia toimijoita. Tässä yhteydessä on mainittu muun muassa sirkus ja nykytanssi. Uusien toimijoiden ongelmana on se, että 1990-luvulla luotu valtionosuusjärjestelmä on jäykkä ja jättää niitä ulkopuolelleen.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) asetti puoli vuotta sitten asiantuntijatyöryhmän pohtimaan järjestelmän uudistamista. Ryhmä julkisti nyt väliraportin, jossa ehdottaa nykyisten valtionosuuksien, niihin liittyvien avustusten ja harkinnanvaraisten ja toiminta-avustusten kokoamista yhteen kokonaisuuteen.

Nykyiset valtionosuudet ovat laskennallista tukea, jonka pohjana ovat henkilötyövuodet. Myös uuteen kokonaisuuteen työryhmä sisällyttäisi sekä laskennallista tukea että harkinnanvaraista rahoitusta. Uudessa järjestelmässä harkinnanvaraista tukea voitaisiin kuitenkin myöntää useammaksi vuodeksi kerrallaan.

Työryhmän puheenjohtaja Jaakko Kuusisto sanoo, että nykyisen tuen ongelmana on se, että rahaa tulee varmuudella vain vuodeksi kerrallaan, vaikka tuki saattaa olla luonteeltaan ikään kuin jatkuvaa.

–  Jos alamme tukea jotakin toimintaa, tuetaan sitä sitten useammaksi vuodeksi kerrallaan, että toiminta voi kehittyä, Kuusisto sanoo.

Työryhmän mielestä tavoitteeksi pitäisi ottaa järjestelmä, jossa rahoitusmuodot kannustavat toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen ja mahdollistavat esittävien taiteiden toimijoiden vaihtuvuutta.

–  Tämä ei tarkoita vaihtuvuutta vaihtuvuuden vuoksi, Kuusisto tähdentää.

Kyse on sen sijaan aika ajoin tehtävästä arviosta, vastaako tuen saajan toiminta enää sitä, minkä vuoksi rahoitusta on alun perin annettu.

Työryhmä korostaa taide- ja museotoiminnan alueellista kattavuutta. Tähän päästään paitsi alueen omalla toiminnalla myös yhteistyöllä ja vierailujen avulla.

Työryhmä toteaa realistisesti, että valtion taloustilanteen vuoksi valtiolta ei lähivuosina ehkä saada merkittävää lisärahoitusta. Sen vuoksi päättäjiä patistetaan tekemään taiteen tukemisessa valintoja sen sijaan, että rahaa annettaisiin tasajakoperiaatteella tai leikattaisiin juustohöylällä.

Jos tuettavia tulee lisää, mutta rahaa ei, ketkä kenties menettävät ja ketkä voittavat?

–  En pysty sanomaan tässä vaiheessa, Kuusisto vastaa.

Työryhmän työ jatkuu. Seuraavaksi sen on tarkoitus valmistella konkreettisempia ehdotuksia siitä, miten rahoitusjärjestelmää ja siihen liittyvää lainsäädäntöä pitäisi uudistaa. Ehdotusten pitäisi olla valmiit lokakuun loppuun mennessä.

–  Todella paljon työtä on vielä jäljellä, että periaatepaketti muuttuu lainsäädännöksi.

Tanssiryhmä toivoo rahoitukseen pitkäjänteisyyttä

Nykytanssi on aloja, joka on kärsinyt nykyisen valtionosuusjärjestelmän jäykkyydestä. Vantaalaisen tanssiteatteri Raatikon taiteellinen johtaja Marja Korhola toivoo, että vireillä olevan uudistuksen myötä tanssin asema vahvistuisi.

–  Tanssin julkinen tuki on huomattavasti pienempi kuin puheteatterilla, orkestereilla tai museoilla, Korhola sanoo.

–  Tanssi on historiallisista syistä jäänyt vähän sivustakatsojaksi tukia jaettaessa, vaikka tanssin kenttä on kasvanut tosi paljon 20 viime vuoden aikana.

Raatikko on valtionosuuksien piirissä, mutta laskentatapa suosii Korholan mukaan isoja teattereita. Myös kunnat suosivat hänen mukaansa rahanjaossa yleensä teattereita.

–  Meillä (Raatikolla) on keskisuuren kaupunginteatterin katsojamäärät, mutta tukemme ovat murto-osa siitä mitä vastaavalla volyymilla toimivat puheteatterit saavat.

Vuonna 2001 perustetussa Susanna Leinonen Companyssa uudistuksen toivotaan tuovan rahoitukseen pitkäjänteisyyttä. Helsinkiläisryhmä saa valtiolta harkinnanvaraista toiminta-avustusta, mutta sitä on haettava vuosi kerrallaan. Tieto rahan määrästä tulee vuoden jo vaihduttua.

–  Olemme sen verran vakiintunut, että uskallamme toivoa, että sitä tulee. Koskaan emme kuitenkaan tiedä summaa, kertoo toiminnanjohtaja Katri Kekäläinen.

Korhola kiittää uudistuksen valmistelua, koska kenttä on otettu siihen vahvasti mukaan. Korholan huolena on kuitenkin se, että jos rahaa ei tule lisää, alkaa jonkinlainen pudotuspeli.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Niin halutaan
"Valtion tukirahaa halutaan jakaa yhä useammalle..."

Siinähän se on sanottu.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Maksakoot ne jotka taidetta tarvitsee
Miksi veronmaksajien täytyy rahoittaa taiteilijoiden harrastamisesta? Jos tanssi, näyttelijä tai mikä tahansa taidelaji on jonkun "ammatti" niin eikö siitä pitäisi saada elanto ilman verorahoista maksettavaa tukea, jos ei tule toimeen niin kannattaa mennä normi palkkatöihin ja harrastella vapaa-ajalla?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.