Lauantai 19.8.2017Mauno, Maunu

Asiantuntija: Taideväärennösten maailmassa vallitsee Omertan laki

Heikki Tyynysniemi
Tällaista Helene Schjerfbeckin teosta ei oikeasti ole olemassakaan, vakuuttavat taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorin ja rikosylikonstaapeli Juha Ristolainen.
Tällaista Helene Schjerfbeckin teosta ei oikeasti ole olemassakaan, vakuuttavat taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorin ja rikosylikonstaapeli Juha Ristolainen.

Laura Myllymäki

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään suuri taideväärennöksiä ja niiden myyntiä käsittelevä oikeudenkäynti. Väärennetyiksi epäiltyjä taideteoksia epäillään myydyn laajamittaisesti ja suunnitelmallisesti useille eri henkilöille useiden vuosien aikana niin, että kokonaisuudessa on aiheutunut yli 10 miljoonan euron taloudelliset vahingot.

Taidejutun syytteet koskevat muun muassa törkeitä petoksia, törkeitä kavalluksia ja törkeää rahanpesua. Kokonaisuudessa on yhteensä 16 vastaajaa ja 20 asianomistajaa. Vastaajat kiistävät syytteet.

Juttu koskee myös muutamien aitojen taulujen kauppoja, joissa vastaajien epäillään erehdyttäneen asianomistaja maksamaan teoksista huomattavaa ylihintaa.

Taideasiantuntija ja filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Littorin sanoo, että kyseessä on tyypillinen taideväärennöstapaus niin suomalaisittain kuin kansainvälisestikin vertailtuna.

– Jotakuinkin noin ne väärennökset yleensä myydään, Laitinen-Littorin toteaa. Lännen Media tavoitti Laitinen-Littorinin sähköpostitse ulkomailta.

Helsingissä asuva Laitinen-Littorin toimii taideasiantuntijana muutamalle isolle suomalaiselle yritykselle. Sen lisäksi hänellä on taiteen hinta-arvioihin erikoistunut yritys.

Näin taideväärennösten markkinat toimivat Laitinen-Littorinin mukaan:

1. Ensin luodaan luottamussuhde

Suunnitelmallisessa väärennöskaupassa ostajalle myydään yleensä ensin aito työ. Kun luottamus on saatu, ostajalle myydään väärennös. Sen jälkeen myydään taas aito teos, sitten taas väärennös.

Yleensä alan toimijat pelkäävät myyvänsä vahingossa väärennöksen.

– Parhaimpienkin taidekauppiaiden maine tai hienoimpien taideteosten arvo voi laskea rajusti väärien väärennössyytösten vuoksi. Siksi syytöksissä pitää olla hyvin varma.

Hän sanoo, että taiteen ostajan pitäisi itse tarkistaa teoksen hintahaitari.

– Kiskurihinnat ovat kai sallittuja, päätös on ostajan. Yleensä taidekauppiaat ovat kohtuullisia markkinahinnoissaan, sillä ylihinnoittelustakin voivat mennä maine ja asiakkaat.

Joidenkin kauppiaiden kalliit hinnat johtuvat siitä, että heillä on enemmän varakkaita asiakkaita. Laitinen-Littorinin mukaan taidemarkkinoiden toimijat hyötyvät enemmän korkeista kuin matalista hinnoista, sillä niin sanottu lumipalloefekti stimuloi taidekauppaa.

– Yksi julkinen korkea hinta saattaa nostaa yleistä hintatasoa, ja siitä hyötyvät kaikki toimijat, hän sanoo.

Suomessa on väärennetty pääasiassa kotimaista nimitaidetta, kultakauden taidetta tai 1900-luvun alun taidetta.

2. "Hovihankkijankin" kautta hankittu teos voi olla väärennös

Tavallisesti taiteen keräilijöillä on niin sanottuja hovihankkijoita. Hovihankkijankin kautta ostaja voi Laitinen-Littorinin mukaan kuitenkin tehdä virheharkinnan, jos hän ei itse tarkista asioita.

Laitinen-Littorin huomauttaa, että kokeneen keräilijän oletetaan olevan taiteen ammattilaisen tasolla.

– Tiedän myös tapauksia, joissa kiusallaan laitetaan väärennösleima aidolle työlle.

Usein väärentäjä ja väärennösten myyjät ovat Laitinen-Littorinin mukaan loistavia väärennösten tarkistajia. Silti väärennösten myynti on hänen mukaansa pelottavankin helppoa.

– Tärkeintä olisikin tarkistaa myyjän maine, hän sanoo.

3. Kukaan ei puhu mitään, toinen toista ei syytellä

Kuinka paljon taidetta tosiasiallisesti väärennetään Suomessa? Laitinen-Littorinin mukaan ei paljoakaan. Kotimaiset väärennökset tehtaillaan hänen mukaansa yleensä muutamasta samasta paikasta.

Tilanne on usein sellainen, että sekä väärennöksen tekijä että myyjä on tiedossa, mutta asialle ei ole pystytty tekemään mitään.

– Taidemarkkinoilla on Omertan laki, kukaan ei puhu mitään eikä syyttele toisiaan, Laitinen-Littorin kuvaa.

Kun Laitinen-Littorin 20 vuotta sitten teki väitöskirjaansa kotimaisista taidemarkkinoista, hän tajusi heti, että tutkijan oli laskeuduttava norsunluutornista kenttätyöhön. Vain sillä tavalla sai tietää hiljaista, tärkeintä tietoa.

– Toimijoiden luottamus on ansaittava ja sitä on kunnioitettava, jos haluaa sisäpiiritietoa.

4. "Narsistiväärentäjät" haluavat näpäyttää

Laitinen-Littorin kuvaa, että väärentäjät ovat joko itseoppineita tai keskitason koulutuksen saaneita taiteilijoita. He eivät ole tarpeeksi hyvin ansainneet omien teosten myynnillä, ja kallis elämäntapa on vaatinut saada nopeaa rahaa. Nopea, helppo raha motivoi väärentäjää, joskus myös katkeruus ja näytönhalu.

Laitinen-Littorinin mukaan on tyypillistä, että väärentäjä yleensä nauttii hetken yllättävistä tuloistaan ja päättää sitten jäädä kaidalle polulle.

– Se muuttuu heti, kun tulee taas suuri rahapula. Erikseen ovat vielä narsistiväärentäjät, jotka haluavat vain näpäyttää taidemaailmalle.

5. Kuluttajan ongelma: Mistä tarkistaa teoksen alkuperä?

Taidemaailmassa on runsaasti tapauksia, joissa ei lopulta saada selville, onko työ aito vai väärennös. Silloin teosta kierrätetään asiantuntijalta toiselle, ja samalla teoksen maine laskee.

Väärennöksiä on markkinoilla monentasoisia, sekä hyviä että huonoja. Museoihin väärennöksiä päätyy yleensä testamenttilahjoitusten kautta.

Kuluttajan kannalta tiedonsaanti on Laitinen-Littorinin mukaan jopa huolestuttavan hankalaa. Hänen mukaansa kuluttaja on omillaan, eikä kukaan oikeasti auta heitä, vaikka kuluttajalla onkin vastuu tarkistaa, mitä hän ostaa.

– Ongelma on, että mistä tarkistaa.

– Suomessa kuluttajat ovat pääsääntöisesti viisaita ja yleensä yrittävät tarkistaa aitoutta jostain. Kun selviää, että tarkistaminen on hidasta ja erittäin kallista, sitten luotetaan toisen kunniallisuuteen ja myyjän asiantuntemukseen.

Väärentäjät ovat jääneet harvoin kiinni Suomessa. Laitinen-Littorinin mukaan sen on estänyt Suomen lainsäädäntö. Hänen mielestään valtiolla pitäisi olla instituutio, joka kerää väärennösrekisteriä ja tietoa sekä tekee kollektiivisia päätöksiä teosten aitouden suhteen.

– Yleensä viimeisin myyjä on jäänyt kiinni ja väärentäjä ilman syytteitä, sillä hänen osuuttaan ei ole pystytty tarpeeksi hyvin todistamaan.

Missä nämä väärennösten markkinat oikein sijaitsevat?

– Väärennöksiä on ympäri Suomea paikoissa, joihin on kasaantunut enemmän pääomaa, hän sanoo.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Väärennöksiä
Rosmo vie jos raha on löyhästi kiinni !
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
huijareita, onko heitä
Parikymmentä vuotta sitten kävin suuressa taidemyyntinäyttelyssä. Hinnat olivat päätä huimaavia. Lähtiessämme, ovelle parkkeerannut helppoheikki kysyi: löytyikö mitään kiinnostavaa. Vastasin: onhan siellä, mutta on nuo tähtitaivaalliset hinnatkin tauluilla. herra tinkasi minua näyttämään kiinnostavat taulut. Pitkin hampain läksin takaisin ja näytin ne kolme taulua, mitkä kiinnostivat. Yhteishinta oli 19 500 mk, eli noin 3 200 €. Hinta alkoi tippumaan muutamalla tonnilla, mutta kiitin ja läksin ovesta ulos. herra juoksi ulos jälkeeni ja lopullinen, tarjottu hinta oli pudonnut alkuperäisestä VAIN 16 000 mk, eli noin 2 700 €. Eli, huijareita, onko heitä???
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.