Kulttuuri

Opetusministeriö jakoi kulttuuriviennin kärkihankkeisiin 1,7 miljoonaa euroa

Kevyt musiikki ja Tero Saarinen tuetuimmat

Kulttuuri | Turun Sanomat 21.3.2008 01:31 |
IRMELI HAAPANEN

Opetusministeriö on jakanut tänä vuonna lähes 1,7 miljoonaa euroa kulttuuriviennin kärkihankkeisiin. Avustussumma on yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Eniten tukea saivat Music Export Finland ja Tero Saarisen tanssiryhmä, joille on myös aiempina vuosina myönnetty eniten tukea.

Suomalaisen kevyen musiikin vientiorganisaatio Music Export Finland on lohkaissut haukanosan opetusministeriön tähän asti jakamista kulttuuriviennin kärkihanketuista. Neljän vuoden aikana Musexin yhdessä musiikin toimialan yritysten kanssa tekemää vienninedistämistyötä on tuettu 634 000 eurolla.

Seuraavaksi eniten tukea ovat saaneet Tero Saarinen Company (270 000 euroa) ja Tanssin tiedotuskeskus (249 900 euroa).

Kärkihankkeet jäävuoren huippu

Opetusministeriö on myöntänyt vuosina 2005-2008 kaikkiaan 4,2 miljoonaa euroa kulttuuriviennin kärkihankkeisiin.

- Ne ovat vain jäävuoren huippu kaikesta kulttuurivientituesta. Kulttuurivientiä tuetaan myös muun muassa infrastruktuuriavustuksin sekä rakennerahastojen, yritystoiminnan ja viennin edistämisen varoista. Opetusministeriökin tukee kulttuurivientiä kärkihankkeiden lisäksi muun muassa avustamalla taiteen tiedotuskeskuksia ja ulkomailla sijaitsevia kulttuuri-instituutteja, neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake opetusministeriön kulttuurivientiyksiköstä sanoo.

Opetusministeriön lisäksi valtion kulttuurivientihankkeessa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoministeriö.

- Valtio tukee kulttuurivientiä kaikkiaan varmasti usealla kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain, Aulake arvioi.

Työpaikat ja vientitulot pääasia

Kulttuurivientihankkeen ainoa tavoite ei ole tehdä suomalaista kulttuuria tunnetuksi maailmalla.

- Hankkeen tarkoitus on ennen muuta lisätä työpaikkoja ja kasvattaa vientituloja, Aulake myöntää.

Taustalla on tieto siitä, että kulttuuriala on isoa bisnestä, myös Suomessa.

- Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta on noin 3,8 prosenttia ja koko talouden arvonlisäyksestä sen osuus vuonna 2005 oli 3,2 prosenttia. Vertailun vuoksi voi mainita, että Suomen teollisuuden kivijalkana pidetyn paperin ja massan sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen yhteenlaskettu osuus arvonlisäyksestä oli 3,6 prosenttia, Aulake sanoo.

Talouden näkökulma näkyy kulttuurivientihankkeessa myös kärkihanketukien myöntämiskriteereissä. Avustusta myönnetään hankkeille, jotka liittyvät markkinointiin, tuotteistamiseen, vientikonseptien kehittämiseen, verkostoitumiseen tai liiketoimintamallien ja brändistrategioiden kehittämiseen.

- Esimerkiksi normaalit esitysvierailut ovat kulttuuriyhteistyötä tai -vaihtoa, jota tuetaan muusta kuin kulttuurivientiin tarkoitetusta rahasta, Aulake sanoo.

Hänen mukaansa tämä ei tarkoita, että opetusministeriössä vähäteltäisiin kulttuuriyhteistyötä.

- Se on äärettömän arvokasta, ja yleensä kulttuurivientihankkeidenkin takaa löytyy pitkä kulttuurivaihdon kehityskaari, Aulake muistuttaa.

Heikkouksia välittäjäportaassa

Kulttuurivientiyksikkö sai tänä vuonna reilut 90 hakemusta, joiden yhteenlaskettu avustussumma nousee viiteen miljoonaan euroon. Jaettavana on 1,7 miljoonaa euroa eli yli kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna.

- Viime vuonna hakemuksia tuli 6,7 miljoonan euron edestä yli sata, kun jaettavana oli vain 725 750 euroa. Pystyimme rahoittamaan silloin vain 17 hanketta. Nämä karvaat kokemukset ovat voineet vähentää tämänvuotisten hakemusten määrää, Aulake arvelee.

Hänen mukaansa kärkihanketuen tulisi säilyä tulevina vuosina vähintään tämänvuotisella tasolla tai mieluummin nousta hieman.

- Lisäksi olisi tärkeää, että voisimme kehitellä ohjelmallisempia kokonaisuuksia kuten kulttuurimatkailun tuotteistamista ja kulttuuriviennin managerointia. Meillähän on paljon hyviä tuotteita mutta heikkouksia välittäjäportaassa eli siinä, miten tuotteet välitetään markkinoille, Aulake sanoo.

Lisää rahaa tarvittaisiin hänen mukaansa myös hankkeiden valmisteluun.

Vahvaa priorisointia

Vaikka tämänvuotinen avustuspotti kasvoi merkittävästi viimevuotisesta, kärkihankkeita valittaessa joudutaan Aulakkeen mukaan priorisoimaan vahvasti. Hän korostaa, ettei esimerkiksi Tero Saarinen Companyyn satsaaminen suinkaan tarkoita, että muut tanssiryhmät olisivat huonoja.

- Päätöksiä tehdessä painotamme niitä kriteereitä, joita kulttuurivientihankkeelle on asetettu. Eli karu totuus on, että hankkeiden tulisi luoda uusia työpaikkoja ja/tai tuoda vientituloja, Aulake toteaa.

TSTV - Uusimmat