Keskiviikko 28.6.2017Leo

Ympäristötaide pysähdyttää ruukkimaisemiin

TS/Ulla Mattsson<br />Pia-Lotta Kallion ja Jaana Saarion teos Pato liehuu idyllisen Kirjakkalan ruukin purolaaksossa. Lippujen tekstit kertovat paikallisten asukkaiden ajatuksista.
TS/Ulla Mattsson
Pia-Lotta Kallion ja Jaana Saarion teos Pato liehuu idyllisen Kirjakkalan ruukin purolaaksossa. Lippujen tekstit kertovat paikallisten asukkaiden ajatuksista.

ULLA MATTSSON

Kulttuurinälkäisellä kulkijalla on tänä kesänä tilaisuus kokea ympäristötaidetta maalauksellisissa ruukkimaisemissa. Kuusi taiteilijaa ja kaksi taiteilijaryhmää on rakentanut teoksensa Salosta Mathildedaliin mutkittelevan tien ruukki-idylleihin.

- Nelivuotisen Taiteiden tiet -tapahtumasarjan ideana on luoda paikkasidonnaista ympäristötaidetta. Paikalliset asukkaat ovat olleet mukana teosten syntyprosessissa, ja työt kertovat näiden ruukkialueiden historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta, selittää taiteilija Tarja Ervasti , joka yhdessä taiteilija JohannaHammarbergin kanssa on ideoinut koko hankkeen.

Taiteiden teiden ensimmäinen ympäristötaidenäyttely oli viime kesän Rälssitie , Suomusjärven ja Kiikalan maisemissa.

- Idea lähti ärtymyksestämme kulttuurin kaupunkikeskeisyyteen. Lisäksi meitä harmitti, että Turku-Helsinki-väli koetaan pelkäksi moottoritien varreksi. Halusimme pysähdyttää ihmiset tänne, emme luodaksemme turismia, vaan näyttääksemme vaikka nämä jumalaiset ruukit, Johanna Hammarberg perustelee.

Maaseudun sivistysliitto toteuttaa hanketta yhteistyössä Kuvataideakatemian kanssa. Ensi kesänä keskitytään muinaisteihin ja vuonna 2009 on kokoava näyttely Salon taidemuseossa. Seuraavana vuonna hankkeesta julkaistaan Taiteen tiet -kirja.

Teijolaiset keksijänerot

Ruukkitie -näyttelyn tekijät haettiin vapaalla taiteilijahaulla viime vuoden lopulla. Valinnat teki kuraattoriryhmä, johon kuuluivat Tarja Ervasti, Johanna Hammarberg, Liisa Heikkilä-Palo ja Erkki Soininen .

Kuvataideakatemian tila-aikataiteen lehtorina Soininen on lisäksi valinnut opiskelijaryhmästään näyttelyyn kaksi taiteilijaa. Työstövaiheen kuraattorisparraajana toimi Radoslaw Gryta .

Näyttelyn keskuspaikkana ovat Meri-Teijon makasiinit Mathildedalissa. Kyläkonttorin yläkerrassa Terhi Järvinen ja Maija Saksman viettävät koko kesän nimppareita. Viime vuonna Tarja Järvinen loi kahvikutsuidylliä moottoritien alle jäävässä mummolassaan.

- Tykkään tästä hempeilylinjasta, taiteilija naureskelee.

Teemu Kivikangas esittelee entisessä putlauslaitoksessa kahdella screenillä videoteostaan Meren muisto . Toisella vanha merimies kertoo ammattinsa muutoksesta ja siihen liittyvästä mytologiasta, toisessa kuvataan kohta romuttamolle joutuvaa alusta.

Tarja Ervastin Tulkintoja ikiliikkujasta yhdistää kaksi teijolaista keksijää. Matti Hirvenoja rakentaa kierrätysosista moottoroituja polkupyöriä. 1800-luvulla ruukkia hallitsi tehtaanpatruuna Robert Bremer , joka kehitti kaivostoimintaa, suunnitteli ikiliikkujia, harrasti tähtitiedettä ja oli varma, että vedenpaisumus tulee hänen laskemanaan ajankohtana.

- Bremerillä kerrotaan olleen aina soutuvene makuuhuoneensa ikkunan alla ja valmiiksi rakennettu Arken-kaljaasi. Kun maailmanloppua ei tullutkaan, patruuna rakennutti kiitokseksi Teijon kirkon, kertoo Tarja Ervasti.

Kurkistus Bremerin ja Hirvenojan ideoihin on sijoitettu entiseen hiilivarastoon.

Samaan historialliseen tarinaan viittaa Marja Mikkonen , joka on rakentanut ääniteoksensa Teijon kirkon torniin.

- Vedenpaisumus kummittelee kirkossa ja yleisö voi kuunnella meren ääniä kirkonmäellä, kuvaa Mikkonen.

Tiina Hölli antaa kävijöille tekemistä. Metallinpaljastimella voi etsiä ruukkimuistoja maaperästä ja näyttelytilassa katsoa jo löydettyä.

- Teos on valmis vasta syksyllä, kaiken tekemisen jälkeen, Hölli sanoo.

Pohdiskelevalle kävelyretkelle

Johanna Hammarberg vie pohdiskelevalle kävelyretkelle Mathildedalin ruukin maisemaan. Matkailumainoksissa makeilevia kohteita on kuvattu Katsomisen arvoiseenpaikkaan vähän ankeammissa tunnelmissa.

- Se on huumoriosuus, kuittaa Hammarberg.

Toinen osuus kertoo ruukkien rajuista, skandaalien täyttämistä vaiheista Wihurien omistuksen päätyttyä. Hammarberg kertoo tarinan blogissaan, joka on osa teosta ja katsojien kommentoitavissa.

- Se tarina on yksi mahdollinen versio siitä, mitä täällä tapahtui. Se ei ole ainoa totuus, vaan kirjoittajansa oloinen versio, taiteilija muistuttaa ja odottaa toisenlaisia versioita.

Pia-Lotta Kallio ja Jaana Saario ovat rakentaneet oman työnsä yhdessä paikallisten kanssa Kirjakkalan ruukkiin. Uskomattoman kauniisti kukkivassa purolehdossa liehuvat liput kuin buddhalaiset rukousliinat.

- Ne kertovat paikallisten ajatuksia ruukista. Asiansa on voinut purkaa ja se pääsee liinan liehuessa vapauteen, Kallio filosofoi.

Sikke KivirannanLuuppi on lähinnä Saloa, Meri-Vihannek-sen rannassa. Green Art -tapah-tumasta tuttu tutkimuskatos on nyt aarreaitta, jossa voi lukea tien varrella asuneiden ihmis-

ten muistoja ja kirjata myös

omiaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.